Luomupekan tositarina

Olen syntynyt 1944 Suomen Urheiluopistolla, maanviljelijän vanhimpana poikana. Kotini sijaitsee Nastolan Järvisten kylässä. Kansakoulun kävin kotikylän lähikoulussa, oppikoulun ja kauppaopiston Heinolassa, liikkeenjohdollisen kenttäkoulutuksen Jollas-opistossa ja Joko valmennuksen Tampereen Yliopistossa ja Teknillisessä Korkeakoulussa,  tuotekehittäjä/innovaattori tutkinto Koulutuskeskus Salpauksessa. Sotilasarvo on lääkintäylikersantti. Työurani ensimmäisellä 35 vuoden jaksolla vähittäiskaupan, tukkukaupan ja elintarviketeollisuuden johtotehtävissä Lahdessa, Jyväskylässä, Kajaanissa, Joensuussa, Orivedellä, Tampereella, Nokialla ja pääkaupunkiseudulla. Työurani toisella jaksolla, yrittäjänä olen valmentanut luomu- ja lähiruokatuottajia, synnyttänyt lähiruokatori Heilan Heinolaan, järjestänyt Karjalan Messut Joensuussa ja Senioreiden turvamessut Heinolassa, järjestänyt jää-hiekka- ja puuveistokisoja Heinolassa ja 2022 Jääveiston SM-kisat Lahdessa.

Olen ollut mukana monissa yhdistyksissä eri paikkakunnilla mm. SPR, Heinola Seura, Rotaryt, Lions, Sepäntähti kyläyhdistys, Oriveden Ponnistus, Heinolan Kaupunkisydän, Syöpä ja Diabetesyhdistykset jne. Olen ollut myös pari kautta Heinolan kaupunginvaltuustossa. Olen ollut kehittämässä etänä EU luomukauppaa, olen kuulunut eduskunnan lähiruokatyöryhmään, luomuliiton hallitukseen ja luomulehden toimituskuntaan. Olen ollut kehittämässä Heinolan Seurakunnalle Ympäristödiplomia 2014 ja Jyränkölän Seklementille ”Muuttokummi” projektia 2021. Olen synnyttänyt Heinolasta Suomen Joulupuukaupungin, yli 200 valaistua joulupuuta.

Minulla todettiin 1994 nuoruustyypin diabetes. Heti sairastumisen jälkeen pyysin lääkäriltä lähetettä Tampereelle Diabeteskeskukseen viikon kurssille. Halusin tietää sairaudesta enemmän. Siellä minulle kirkastui, että olen itse itseni paras hoitaja. Sen jälkeen olin aktiivinen kaikkiin diabeteksen uusiin hoitoihin ja laiteisiin. Sain ensimmäisenä Libre -sensorin, joka paransi merkittävästi hoitotasapainoani. Monessa mielessä sain Heinolassa Suomen parasta hoitoa ja ohjausta. Viime vuosina taso on laskenut, ilmeisesti valmistautuvat soteen. Esimerkiksi tärkeää jalkahoitajaa ei ole ollut vuoteen käytettävissä.

Vuonna 2002 minulta leikattiin peräsuolen syöpä, joka oli jo levinnyt lähialueelle. Leikkaus tehtiin Meilahden sairaalassa Helsingissä. Siellä sain Suomen parasta hoitoa. Tähystyksiä eli seurantaa tehtiin alussa puolen vuoden välein, sitten vuoden välein, sitten kolmen vuoden välein. Seuranta lopetettiin kymmenen vuoden jälkeen. Syöpään sairastuminen oli järkytys, tuntui että kuolema tuli liian lähelle. Ystävät ja vertaistuki auttoivat. Saman sairauden läpikäynyt suositteli raparperi-koivunmahlamehua ja brasilialaista puuteetä. Nautin niitä viiden vuoden ajan joka päivä. Toinen selviytymiskeino oli terveellisempi kotiruoka, liikunta ja positiivinen asenne. Halusin nähdä lastenlapsieni kasvavan, kouluun menon, ripille pääsyn jne. Nyt voin todeta, että kaikki ne haaveet ovat toteutuneet. Kiitos lääkärihoitajien ja yläkerran Herran. Heitä kiitän jokaisena vuodenvaihteena. Minulla on hyvä kokemus Suomen terveyshuollon nykytilasta.

Lääkärit kertoivat, että hyvä peruskuntoni on mahdollistanut selviytymiseni. Synnyinpaikkani Suomen Urheiluopisto on motivoinut minua liikkumaan koko ikäni. Maaseudulla, maatilalla liikuntaa tuli joka päivä luonnostaan koulumatkoista, harrastuksista ja maatalon töistä. Armeijassa juoksin Cooperin testissä 3400 m ja 50-vuotiaana 3000 m ja nyt kesällä 2021 sauvakävelyä 170 päivässä 1790km eli keskimäärin 10km viikon jokaisena päivänä. Olen huolestunut nykynuorison vähäisestä liikunnasta ja liikunnan vähäisestä osuudesta koulujen lukujärjestyksessä. Kauhulla ajattelen mikä on heidän kuntonsa ja sairauksien kestävyys minun ikäisenä? Sote alueiden on panostettava ja kannustettava kaikki ihmisiä liikkumaan, hoitamaan kuntoaan, koska se säästää myöhemmin sote kustannuksia.

 

Lahden keskustan kehittämisvaihtoehtoja

Uusi Lahti lehdessä 10.11.2021 Christian van Niftrik kirjoitti ansiokkaasti keskustan ja torin kehittämisvaihtoehdoista, olen niistä samaa mieltä. Muistelen aikoja, jolloin tori oli vähintään puolillaan jokaisena toripäivinä ja markkinapäivinä turvoksissa. Nyt vain kerran kuussa lähes täysi, muulloin lähes tyhjä. Kesäisin muutamia musiikkitapahtumia, kesäkahviloita ja joulukuussa joulutori.

Perinteinen torikauppa hiipuu ja kauppiaat vanhenevat ja uusi ei näy. Torin perinteistä liike-ideaa on muutettava tätä ja huomista päivää vastaavaksi. Paikallisliikenteen pysäkkejä ei saa siirtää torin laidalta pois. Torin parkkihallia pitää hyödyntää, esimerkiksi ma-ke tunnin hinnalla kaksi tuntia (ei markkinapäivinä). Kaupunki alentaa toripitäjän vuokria 20% ja torinpitäjä alentaa paikkavuokria 10%. Kaupunki hankkii torille liikuteltavan esiintymislavan, jossa valot ja äänentoisto valmiina. Lavalla yhdistykset ja kesäteatterit antavat maistiaisia tulevasta ja yhdistykset esittelevät toimintaansa. Pe-la näyttelijäyhdistys järjestää seremoniamestarin esiintymislavalle ja torille. Toria kuvaava live-kamera nettiin. Yhteistyö keskustan kauppiaiden kanssa voisi olla esimerkiksi yhdessä sovittuja tapahtumapäiviä, yhteismainontaa, ajankohtaisia teemaviikonloppuja, hiihto, pyöräily-potkulautailu, sähköautot, veneet, kalastus, muoti, lähiruoka-luomu jne. Teemaan liittyvät yritykset-kaupat tulevat torille esittelemään ajankohtaista tuotettaan tai palveluaan. Tässä voisi olla kokoavana voimana Keskustan kehittämisyhdistys Lahti City ry. Yhdistyksen hallintoon mukaan enemmän oikeita yrittäjiä. Torin kehittämiseen voisi nimetä oman tiimin. Toimintasuunnitelmassa pitää esiintyä myös torin kehittämissuunnitelmat, koska tori on merkittävä osa keskustan kehittämisessä. 

Miksi Suomeen tuodaan elintarvikkeita 150 eri maasta?

Joka viides Suomessa myydyistä elintarvikkeista tuodaan ulkomailta. Yhteensä noin 150 eri maasta. Tuonnista 80% tulee Euroopan sisämarkkinoilta, eniten Saksasta, Ruotsista, Norjasta ja Alankomaista. Elintarvikkeiden tuonti Suomeen ajalla 2010-2020, kasvoi +34%. Leipomotuotteita tuodaan eniten verrattuna suomalaisiin leipomoituotteisiin. Raakapakasteiden tuonti on laajaa ja suurin tuontimaa on Saksa. Pekan-Leipä Heinolasta vie vastaavasti Saksaan luomuleipää kaiken mitä ehtii leipomaan. Kannattaisiko Suomessa tehdä muitakin leipomotuotteita luomusta vientiin? Virvoitusjuomissa suurin yksittäinen tuontituote ovat vedet ja kivennäisvedet? Suomessa maailman puhtaimmat vedet, miksi tuodaan vettä?

Osahan Suomeen tuoduista elintarvikkeista tarvitaan elintarviketeollisuutemme raaka-aineeksi, mutta uskon että osa tuonnista voidaan korvata kotimaisilla tuotteilla, raaka-aineilla, lähituotteilla, lähikalalla, metsämarjoilla. Esitän että maatalousministeri perustaa työryhmän, joka selvittää mitkä tuotteet voidaan korvata kotimaisilla tuotteilla. Tähän projektiin löytyy rahaa EU:n ilmaston muutosrahasta. Työryhmässä pitää olla edustajat maataloustuottajista, kaupasta, tuontifirmoista ja hallituksesta. Lopputuloksen pitää vähentää tarvetta rahdata elintarvikkeita ympäri maailmaa, lisätä korvaavien kotimaisten tuotteiden kysyntää ja sitä kautta lisätä työllisyyttä. Samassa yhteydessä voidaan parantaa kotimaisen maatalouden kannattavuutta ja huoltovarmuutta.

PS. Joku ravintola voisi ottaa tästä kilpailuvaltin ja perustaa asiakastoimikunnan, jonka avulla etsitään jokaiselle, tuotti tuotteelle vastaava kotimainen vaihtoehto ja muutetaan reseptejä sen mukaan. Ruokalistalla esitellään raaka-aineiden tuottajat, tekijät tai ravintolan seinällä on kuvin ja tekstein esitelty tavarantoimittajat. Avoin, läpinäkyvää tiedottamista. Aitoa Suomalaista ruokakulttuuria. 

 

Kilometrikisa 2021

Kisasin joukkueessa ”Tahkon Kiertäjät”. Nimi Tahko Pihkalan mukaan. Joukkueemme sijoittui kisassa toiseksi. Joukkueemme johtajana toimi Tuomo Jantunen. Minä sijoituin joukkueessamme kolmanneksi eli 183 päivää ja 1790 km sauvakävelyä. Väitän että kisa lisäsi minunkin kilometrejäni. Nyt sauvakävely jatkuu oman kunnon ja terveyden hyväksi. Kuva syntymäpaikkani ovelta, Suomen Urheiluopistolta, Tahko Pihkalan maisemista.

Turvallisuus kevyen liikenteen väylillä

Kevyen liikenteen väylillä on liikenne lisääntynyt, hyvä niin, mutta turvallisuus heikentynyt. Heinola paransi huolia sillä, että maalasi katuun isot opastekuvat ja tilanne parani. Sähköpyörillä, -potkulaudoilla ajo jalkakäytävillä väheni merkittävästi. Tässä hyvä idea Lahden keskustaankin. Torin Aleksin puoleisella jalkakäytävällä ajetaan pyörillä, vaikka hyvin merkitty pyörätie on kadun toisella puolella.

Toinen huolestuttava asia on soittokellon käyttö. Sillähän perässä tulija varoittaa edellä kulkevaa ohituksestaan ”älä vaihda kaistaa”. Mielestäni turvallisuuden kannalta tärkeämpi on kellon käyttö kuin perävalo. Keski-Euroopassa tätä soittokelloa hyödynnetään hyvin.

Kolmas turvallisuutta parantava tekijä olisi kypäräpakko kaikille kevyen liikenteen väylillä sähköisillä laitteilla liikkuville kulkijoille. Nyt me veronmaksajat maksamme holtittomien liikkujien päävammoja vuosia

Neljäs opeteltava asia on suojatien käyttö, koska pyöräilijällä on etuajo-oikeus ja koska pyörä on talutettava suojatien yli. Tässäkin voisi auttaa opastekuvat suojatiessä tai lisäkuva tai teksti liikennemerkissä

Tietysti tiedottamista näistä asioista pitää lisätä. Uskon että moni jalkakäytävällä sähköpyörällä tai -potkulaudalla ajava ei tiedä rikkovansa liikennesääntöjä.

Halpaa vai Aitoa ruokaa?

Lehdistö todistelee, että Suomessa on Euroopan kalleinta ruokaa. Kauppa vaatii teollisuudelta edullisempia tuotteita. Kauppa teettää usein ulkomailla edullisempiä Pirkka ja Rainbow tuotteita. Teollisuus vaatii tuottajilta edullisempaa raaka-aineitta. Asiakkaat vaativat kaupalta edullista ruokaa, pidempiä päiväyksiä, helppoa ostettavaa. Asiakkaat sanovat, että ruoka on kallista ja kuitenkin he heittävät ostamastaan ruuasta lähes 30 % pois, roskikseen. Koskaan aiemmin emme ole käyttäneet niin vähän käytettävissä olevista tuloistamme ruokaan. Kotimainen maatalous on ahdingossa. Tuontituotteiden osuus kasvaa. Kauppa kehuu tuloksillaan. Vuosien ajan maatalousministerit lupaavat vuoron perään selvittää suomalaisen ruokaketjun salat. Mitään merkittävää ei ole tapahtunut.

Miksi kauppa ja kuluttajat eivät hehkuta ja vaadi laatua, makuja, läpinäkyvyyttä, lisäaineettomuutta, vähemmän E-koodeja, ruokaketjun oikeudenmukaisempaa tulonjakoa, puhdasta kotimaista ruokaa? Kun luette ruotsalaisen Mats-Eric Nilsonin kirjan ”Aitoa ruokaa”, tiedätte mihin tämä yksistään hinnasta puhuminen johtaa ja miksi aidosta, kotimaisesta ruuasta kannattaa maksaa enemmän.

Yksinkertainen esimerkki miten maatalouden ahdinkoa voitaisiin helpottaa: Kotimaisen, laadukkaan tuotteen hintaa kaupassa nostetaan esimerkiksi 5 sentillä tai 2 % ja se lisähinta tuloutetaan tuottajalle, ei kaupalle, ei teollisuudelle. Lisähinnan suuruuden määrää tuottajan kustannusten kasvu. Tarkastelu voidaan tehdä, vuosittain, satokauden jälkeen. Teollisuus ja kauppa kyllä osaavat pitää huolen omista hinnoistaan. Uskon että asiakkaat tämän hyväksyvät, kun tietävät, että korotus menee suoraan alkuperäiselle, kotimaiselle tuottajalle. Tällä toimenpiteellä turvataan kotimaisen ruokatuotannon tulevaisuus ja Suomen omavaraisuus.

 

 

Kokemuksia Espanjasta 10/2021

 

Maskipakkoa valvoo yrittäjät, siksi kauppaa sisään et pääse ilman maskia. Toimii hyvin. Sanoin linja-autossa ja junissa, kuljettajat valvoo.

Ilmaantuvuusluku on täällä noin 40 ja Suomessa noin 140

Polkupyörät, sähköpyörät, sähköpotkulaudat kulkevat ajotien reunassa, ei jalkakäytävillä

Kaupoissa muoviin pakkaaminen on huipussaan, monikertaisia pakkauksia. Tölkkien ja pullojen kerääminen, kierrätys on alkutekijöissään eli sitä ei ole.

Auton vuokraushinnat ovat lähes tuplaantuneet, vertaisussa ennen korona aikaan. Vuokrattavien asuntojen hinnat ovat samalla tasolla kuin ennen koronaa.

Noin joka neljännen ravintolan ovet olivat kiinni. Osa ravintoloiden rajoituksista poistui 14.10.

Keittiön suunnittelussa on vielä opittavaa Suomesta. Kuivauskaapista vesi valuu työpöydälle, eikä tiskipöydälle

Hienot liikuntamahdollisuudet. Tähän mennessä 1.5. alk. Suomessa ja nyt Fugessa, kasassa 1638 km, kävelykilometrikisassa, Tahkon Kiertäjät joukkueessa

Lämpötila aamulla klo 7  +18-20 ja päivällä +28-30

Halvimmat lounaat saa 6-7 eurolla, lauantaina söin suomalaisten pitämässä ravintolassa läskisoosin kaikilla herkulla, oluen kanssa 10 euroa, tosi hyvää, tuli lapsuus mieleen

Jalkahoito suomalaisen tekemänä 40€, hieronta 45 min. 38 euroa, miesten hiustenleikkuu 15 euroa, merkkilenkkarit Decanthlonista 44 euroa (vastaavat Suomessa n.100€)