Pellolta pöytään ketjun kehittäminen

Viimeisten kymmenen hallituksen maatalousministerit ovat uhonneet, että nyt laitetaan ruokaketjun pellolta pöytään katteet oikeudenmukaisiksi, tehtyyn työmäärään nähden. Oikeastaan mitään ei ole tapahtunut. Tuottajat syyttävät kauppaa rahastuksesta ja kauppa tuottajia tuotannon kehittämistoimenpiteiden vähäisyydestä. Usein keskusteluissa unohtuu, että tuottajan ja kaupan välissä on usein monen maataloustuottajan omistamat jalostuslaitokset. Myös maataloustuottajien keskusjärjestön MTK:n rooli on epäselvä ja vaatimaton. Viimeksi syytettiin kauppaa ostojen keskittämisestä valtakunnallisiksi ja maakunnallisiksi. Tosiasia on, että kauppa on kehittänyt toimintaansa kilpailukuiseksi, mutta tuottajien toimintapolitiikka on viime vuosisadalta. Tosiasia on myös se, että kauppa tarvitsee ko. tuotteiden käsittelyyn vähemmän työtunteja kuin viisikymmentä vuotta sitten, koneellistumisen myötä niin myös tuottajat ja elintarviketeollisuus. Uusien sääntöjen laatimisen ja toisten syyttämisen sijasta tarvitaan koko elintarvikeketjun yhteistyötä, ei politikointia.

Voisiko MTK:ta kehittää jäsentensä tuotantopanosten ja myynnin yhteen kokoajaksi valtakunnan tasolla ja maakuntatasolla? Tämä mahdollistaisi suuremmat tuotantopanosten keskitetyt ostot ja vahvemman aseman tuotteiden myynnissä kaupan ketjuille valtakunnassa ja maakunnissa. Määritellään mitkä tuotteet myydään valtakunnan- ja mitkä maakuntatasolla. Tässä mallissa tuottaja saisi säästöjä tuotantopanosten hankinnassa ja parempaa hintaa tuotteiden myynnistä. Kun maataloustuottajilla on omia tuotantolaitoksia, miksi ei voisi olla myös omaa kauppaketjua. Heilan lähiruokakonsepti voisi toimia jokaisessa maakunnassa, kuten nyt toimii Heinolassa ja Lahdessa. Tämä konsepti auttaisi erityisesti pienempiä tuottajia, lähituottajia saamaan tuotteensa esille paremmalla katteella, kun välikäsiä on vähemmän. Poliitikkojen rooliksi jäisi päättää kuntien ja valtion laitosten elintarvikeostokset kotimaasta ja tukea samalla huoltovarmuutta. Nyt pitää perustaa kehittämistyöryhmät liha, maito, leipä, juures-vihannes ja osanottajiksi tuottaja, jalostaja, kauppa, logistiikka ja MTK. Siitä se lähtee.

 

Heila Heinolassa ja Lahdessa

Heinolan Heila, myymälä, ravintola on rakennettu vahvalle ”kivijalalle”, se on toiminut kohta jo kaksikymmentä vuotta. Menestyminen perustuu moottoritien liikenteeseen, ABC liikennemyymälän liikenteeseen, luomu ja lähiruokaan, yli kahdensan lähialueen pientuottajien tuoteisiin ja elämyksiin. Heila on taukopaikka. Suurin osa asiakkaista on ohikulkijoita, lomalaisia, mökkiläisiä ja tämä on otettu huomioon valikoimissa, ruokalistoissa, aukioloajoissa. Merkittävä tekijä alkuajoissa oli, että tarjolla oli omistajien omaa tuotantoa; viljapossua, lihatuotteita, juomia, viiniä, sahtia, juureksia, vihanneksia, mansikoita. Myöhemmin mukaan tulivat oma leipomo, Viiniheila, Pihamaan Panimo ja verkkokauppa. Heila elää ajassa. Olen muutaman kerran vuosien aikana ehdottanut Heila-konseptin laajentamista jokaiseen maakuntaan. Heilan ”isän” mieltä lämmittää nyt Heilan tulo Lahden kauppahalliin.

Viime vuosina Lahden kauppahalli kutistui perinteisestä kauppahallista erilaisiksi ruokapaikoiksi, kala -ja lihatiskit hävisivät. Kun kuulin että kiinteistöön on tulossa iso remontti, ehdotin heti Heila-konseptin soveltamista kauppahalliin. Ehdotuksia tuli muualtakin. Hienoa että Heila-konsepti valittiin. Avaus 16.5.2025. Lahden kauppahallin Heila poikkeaa monessa kohtaa Heinolan Heilasta. Lahdessa pääosa asiakkaista on paikallisia, keskustassa ja eri kaupunginosissa asuvia, jotka tulevat keskustaan paikallisliikenteen busseilla ja omalla autolla. Kauppahallin Heila lisää keskustan vetovoimaa yhdessä torin ja torin kivijalkakauppojen kanssa. Vaatii hyvää yhteistyötä. Uskon että uusi kauppahalli kiinnostaa myös Lahdessa matkailevia vieraita. Toivon että kaupunki ei vaikeuta kehitystä parkkimaksuillaan ja paikallisliikenteen reittien muutoksilla. Kauppahallin Heilan valikoimat ja aukioloajat pitää muokata asiakaskuntaa tyydyttäväksi. Uskon että menestymisessä myymälällä on isompi merkitys kuin hallin ravintoloilla, siksi myymälätoimintaa kannattaa panostaa. Hallin ympärillä on paljon ravintolatarjontaa, mutta ei luomu -eikä lähiruokaa. Kun tämä konsepti onnistuu ja toimii, se on hyvä vihje ongelmissa oleville, kaupunkien kauppahalleille. Hyvä Heila.

 

Varoitus

Minulla on huonoja kokemuksia Espanjan terveydenhoidosta. 2023 sain Espanjan lomamatkalla sydänkohtauksen. Menimme heti suomalaiselle klinikalle, jossa olimme käyneet. Sieltä meidän ohjattiin taksilla yksityissairaalaan. Tietenkin yksityisyrittäjä ohjaa ja suosii toista yksityisyritystä. Sairaalassa hoito oli hyvää ja pallonlaajennus onnistui hyvin. Isossa sairaalassa näytti olevan vähän asiakaita. Vakuutusyhtiö lupasi korvata alkutoimenpiteet mutta ei vielä koko operaatiota. Operaation jälkeen tuli ilmoitus, että vakuutusyhtiö ei korvaa pallonlaajennusta, se oli kuulemma syntynyt jo Suomessa. Sairaalasta pois lähtiessä maksoin pyydetyn 5000 euroa ja vaakutus maksoi alkutoimenpiteistä noin 4300 euroa. Suomessa tämä toimenpide Kelan mukaan maksaa noin 5000 euroa. Sairaalasta poistuessani en saanut mitään laskua tai summaa koko toimenpiteen hinnasta. Nyt 15.4.2025 sain suomalaiselta perintätoimistolta karhun maksamattomasta laskusta, joka oli noin 21000 euroa ja jossa oli viivästyskorkoa lähes 3000 euroa. Lähetin heti yhden vastineen, se ei vaikuttanut sairaalan vaatimuksiin. Olen nyt palkannut espanjalaisen lakitoimiston hoitamaan asiaani, koska he tuntevat myös espanjalaisen lainsäädännön. Lakitoimistossa on myös suomenkielinen palvelu.

Jos Teille sattuu Espanjan reissulla jotain vastaavaa, tilaa heti ambulanssi, se vie sinut espanjalaiseen sairaalaan, jossa selviät EU sairaanhoitokortilla. Nämä sairaalat ovat paikallisten mukaan yhtä hyviä kuin yksityissairaalatkin. Kannattaa ennakolta selvittää ambulanssin tilaustapa Espanjassa, se on erilainen kuin meillä. On eri numerot julkiseen sairaalaan vievällä ambulanssilla ja yksityissairaalaan vievällä ambulanssilla. Julkisen sairaalan ambulanssin tilauksen vastaanottajat puhuvat pääasiassa espanjaa.

 

Mitä yhteistä toimitusjohtajalla ja päävalmentajalla?

Olen seurannut jääkiekkovalmentaja Raimo Helmisen edesottamuksia ja työuraa viimeiset vuosikymmenet. Toimitusjohtaja Erkki Niemi on monivuotinen työkaveri ja yhteistyökumppani. Onko heillä mitään yhteistä?

Ennen Raipen valintaa Saipan jääkiekkojoukkue kynsi syvällä. Konkurssi kolkutteli ovella. Raipen valinnasta Lappeenrantaa moni varmaan ajatteli, että ottivat tuon eläkeukon, kun eivät muuta saaneet. Raipe oli karismaattinen, kokenut kehäkettu. Hän laittoi heti pojat kovalle fyysisen kunnon treenauskuurille. Hän kertoi pojille visioita, tavoitteita ja mahdollisuuksia. Raipe onnistui hitsaamaan joukkueen yhteen. Pelaajat luottivat Raipeen ja Raipe luotti pelaajiin. Raipen johtamistapa on ihmisläheinen, hän sai joukkueesta vielä irti ylimääräistä raivia ja rohkeutta. Hän kommentoi menestystä lehdistölle omalla tavallaan vähäsanaisesti ”kyllä noi Saipan pojat jaksaa yllättää”. Lisäksi hän ja joukkue synnyttivät Lappeenrantaan ennen näkemättömän faniporukan. Vastustavia joukkueita pelotti tulla ”kiimaliiteriin” pelaamaan. Näillä eväillä Saipa meni finaalipeliin Kalpaa vastaan 2025. Päävalmentaja Raimo Helminen oli onnistunut.

Kun Erkki Niemi tuli 1995 osuuskaupan toimitusjohtajaksi Lahteen, siellä oli Saipaa vastaava tilanne, osuuskauppa oli huonossa hapessa, raskaasti tappiollinen. Erkillä oli paljon samaa johtamistyyliä ja kokemusta kuin Raipella, karismaattinen, ihmisläheinen tyyli. Ensiksi tietysti Erkki laati keskusliikkeen kanssa selviytymisstrategian ja tavoitteet. Erkillä oli paljon vaikeampi saada toimipaikoissa muutosta aikaan, koska hän ei ollut joka päivä silmätysten heidän kanssaan, kuten Raipe oli joukkueensa kanssa. Erkki joutui ensi motivoimaan johto-ja päällikkötason puolelleen ja sitten hyödyntämään etäjohtamista, tiedottamista ja toimipaikkakäyntejä. Erkki onnistui viestinnässään ja sai henkilökunnan puolelleen ja sen jälkeen asiakasomistajat. Noin kolmen vuoden jälkeen ne samat esimiehet ja toimihenkilöt, jotka olivat tehneet tappiota ennen Erkin tuloa, tekivät nyt voittoa ja noin viiden vuoden jälkeen Erkin johtama osuuskauppa oli joka vuosi kolmen parhaan osuuskaupan joukossa Suomessa. Kauppaneuvos, toimitusjohtaja Erkki Niemi oli onnistunut

 

 

Kolmen tason taistelut

Vaikka vaalit olivat alue-ja kuntavaalit, voidaan niiden perusteella ennustaa valtakunnassa ja tulevissa eduskuntavaaleissa tapahtuvaa kisaa. Puolueet voidaan ryhmitellä kolmeen kastiin.

Kolme suurta, noin 20 % äänistä per puolue SDP, KOK, KESK

Kolme keskikokoa, noin 10% äänistä per puolue VAS, VIHR, PS

Kolme pienpuoluetta, noin 5% äänistä per puolue RKP, KD, LIIK

Kolmesta suuresta kuka vaan voi nousta suurimmaksi eli pääministeripuolueeksi eli kolmen kopla voi muodostaa sinipuna-vihreä hallituksen SDP, KOK, KESK. Vaikka nykyisestä hallituksesta ei ole monellakaan hyviä kokemuksia, oikeistohallituksen voivat muodostaa KOK, KESK, RKP, KD. Vasemmistohallitus taas muodostuisi SDP, VAS, VIHR. Oletan, että seuraavaan hallitukseen ei haluta PS ottaa.

Uskon että sinipunavihreä voisi parhaiten ratkaista hyvinvointialueiden ongelmat ja saada Suomeen kasvua aikaan ja rauhoittaa työmarkkinat

Puheenjohtajista ainakin Purran ja Orpon jatkopestistä keskustellaan, Orpolla on valmiita haastajia, Purralla ei vielä ole. Seuraavan vuoden toimenpiteet ratkaisevat.

 

Pekan diabetes polku

Minulle diagnosoitiin 1 tyypin diabetes 1997. Vasta toinen lääkäri tunnisti sairauden. Hän sanoi ”teillä on nuoruustyypin diabetes”, nousin seisomaan ja kiitin lääkäriä, lähes 60-kymppisellä on nuoruustyypin diabetes. Ilmeinen syy sairastumiseeni on stressi ja perintötekijät, äidin siskon tytöllä oli ollut diabetes. Hankin seuraavaksi lisätietoa sairaudesta, netistä, diabeteshoitajalta ja ystäviltä, joilla tiesin olevan sama sairaus. Pyysin työpaikkalääkäriltä suositusta Tampereelle diabeteskeskukseen. Hän sanoi, että et pääse olet liian hyväkuntoinen. Lopuksi hän sanoi, että kirjoitan huonon todistukset, jos et suutu. Sain lähetteen Tampereelle viikon kurssille. Kurssi auttoi minua ymmärtämään, millainen sairaus diabetes on ja motivoi ottamaan itse vastuu omasta hoidosta. Merkittävän avun sain myös Heinolan terveyskeskuksen diabeteshoitajalta. Hänen kanssaan tehtiin vuosittain yhdessä hoitosuunnitelma ja opeteltiin hyödyntämään apuna olevaa tekniikkaa. Sain ensimmäisenä Heinolassa käyttööni Libre sensorit, joiden ansiosta hoitotasapainoni parani merkittävästi. Olen syntynyt Suomen Urheiluopistolla ja siksi olen aktiivinen liikkuja pienestä pitäen. Ennen 50v juhlia juoksin Cooper testissä 3050m. Alussa tavoitteena oli noin 10km juoksulenkki joka toinen päivä. Myöhemmällä iällä sauvakävelyä vähintään 10km joka toinen päivä. Nyt 80- vuotiaana sauvakävelymatka on lyhentynyt puoleen. Kun lunta oli talvella, hiihdettiin vastaavat matkat. Liike on lääke. Tietysti myös ruokavalioon tehtiin muutoksia ja ne lähtivät mukaan jo sieltä Tampereen kurssiviikolta. Merkittäviä jälkisairauksia ei ole ilmentynyt, ainoastaan ”vällynalla” on rauhallisempaa viime vuosina. Diabeteksen lisäksi minulta leikattiin syöpä yli kaksikymmentä vuotta sitten. Lääkärit ovat sanoneet, että hyvän peruskunnon ansiosta olen selvinnyt sairauksistani näin pitkälle. Siksi liike on lääke.