Lahden vetovoima hiipunut

Viimeisen T-Median tekemän tutkimuksen mukaan Suomen vetovoimaisin kaupunkiseutu on edelleen Tampere, toiseksi vetovoimaisin Jyväskylä ja Kuopio ja kolmanneksi Oulu. Lahti oli tässä listauksessa kahdeksas ja menettänyt hieman vetovoimaansa. Tutkimuksessa vetovoimaan vaikuttivat talouden elinvoima, yhteisö, ympäristö, sijainti, palvelut ja kustannusrakenne. Miksi Euroopan ympäristöpääkaupunkivuosi ja yliopistokaupunkileima eivät ole vaikuttaneet myönteisesti? Eikö markkinoinnissa hyödynnetty näitä uusia vahvuuksia vetovoimaan? Myönteistä taulukossa on, että Lahden takaa löytyvät Helsinki ja Vantaa, tämän pitäisi parantaa Lahden vetovoimaa pääkaupunkiseudulle. Oletan että Lahdella on parannettavaa kustannusrakenteessa ja yhteisöllisyydessä. Politiikassa ei puhalleta yhteen ”Lahden hiileen” ei tajuta, että yhdessä olemme enemmän.

 

Yhteistyötaidot käyttöön

Hyvät yhteistyötaidot estävät isojen ongelmien ja vastakkaisasetelmien syntymistä. Ongelmaa tai kehittämisehdotusta pitää johtajan osata katsoa omasta ja myös asiakkaan ja työntekijän vinkkelistä. Täytyy löytää etuja kaikkien kolmen osapuolen osalta. Asiakkaan, työntekijöiden ja yrityksen omistajan edut pitää tuoda neuvottelussa selvästi ja uskottavasti esille. Olemme samassa veneessä. Omassa johtamisessani esitin eli testasin uutta ideaani ensin yhden työryhmän jäsenen kanssa, jäsenen valitsin olettamuksen mukaan, että hän suhtautuu siihen positiivisesti. Päätöskokouksessa hän auttoi ideani läpimenoa ja uskottavuutta. Johtajan, yrityksen edustajan pitää osata asennoitua asiakkaan ja henkilökunnan ”housuihin”. Minä esimerkiksi juttelin paljon asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa, se auttoi ymmärtämään heitä.

Nyt näyttää siltä, että valtakunnantasolla näitä periaatteita ei ole ymmärretty, varsinkin kun oppositio vääristää tavoitteita ja vaikutuksia. Hallitus ei ole pystynyt kertomaan toimenpiteiden myönteisiä vaikutuksia yritysten henkilökunnalle, liitoille ja Suomen kansalaisille. Välttämättömien toimenpiteiden myönteiset, kansantajuisesti esitetyt vaikutukset ovat jääneet opposition huutojen alle. Hallitus kertoo, että se odotti liittojen koviakin toimenpiteitä. Hallituksella olisi ollut aikaa valmistautua näihin liittojen koviin toimenpiteisiin. Nyt näyttää siltä, että hallitus katselee tapahtumia ”housut nilkoissa ”ja ei tiedä mitä pitäisi tehdä. Valitettavasti.

 

Kuunteleeko Lahti asukkaitaan?

Huonosti kuuntelee. siis kaupunki, yrittäjät, yhdistykset. Kuuden vuoden aikana esittämistäni kymmenistä kehittämisideoista toteutui vain kaksi. Ankkurin S-Marketin liikenneympyrän opasteita nostettiin, jotta talvella autoilija näkee jalankulkijan suojatieltä liikennemerkkien takaa. Toinen idea oli Sataman kunto-näköalaportaat, jotka toteutuivat vuosien valitusten jälkeen. Kunto-näköalaportaiden opastusideani on vielä toteuttamatta, portaathan ovat myös hyvä reitti Lanun patsaspuistoon.

Toteutumatta jääneitä kehittämisideoita:

Lanun puiston yhteyteen Puuveistospuisto teemalla ”metsän eläimet”, jääveistotapahtuman toteuttaminen torilla tai satamassa, Karirannan kesäteatterin fiksaus ja käynnistäminen, Vesijärven jään hyödyntäminen helmi-maaliskuussa ”Vesijärven talvi” teemalla, sataman torille kesällä vihannes -ja mansikkakauppiaita, kauppahallista oikea kauppahalli ei ruokailuhalli ja parempi yhteistyö torin ja torin ympäristön kivijalkakauppiaiden kanssa, torin ympäristön ja toriparkin parkkimaksujen puolittaminen pe-la, torille live-kamera nettiin torin omille sivuille josta asukkaat voivat seurata torin elämää, tapahtumia ja tulla paikan päälle, Keskustan kehän ulkopuolella yrittäjät voisivat tulla torille esittelemään kausitavaroitaan esim. veneet, polkupyörät, mopot, auto, sukset jne. teemalla ”Kausimarkkinat” joka kuukauden eka lauantai, Päijät-sote poistaisi yhden organisaatiotason ja toteuttaisi omalääkärimallia ja säilyttäisi sote-lähipalvelut yli 8000 asukkaan taajamissa, Niemen leirintäalueen lopettaminen oli virhe, leirintäaluetta olisi pitänyt kehittää, esimerkiksi Heinolan leirintäalue palvelee myös talvella, nyt Niemessä on vain pari isoa tapahtumaa vuodessa, leirintäalue olisi paremmin sopinut ympäristöpääkaupungin imagoon, Lahti-Heinolan radalle henkilöliikenne yrittäjän toimesta VR:ltä vuokratulla ”Lättähatulla”, Salpausselän kesäkisat: mäki, rullahiihto, viestit, maastojuoksut, nykyisin hyppyrimäkiä hyödynnetään liian vähän, yhdessä olemme enemmän.

Olisin toivonut, että edes vastataan, ”kiitos ideasta, selvitellään” tai kysytään ”kerro tarkemmin mitä tarkoitat?”

 

Etähoito ja ongelmat lisääntyvät

A-Studiossa keskusteltiin 27.2.2027 etähoidosta, etävastaanotosta ja etäyhteydenotosta. Mukana oli THL:n edustaja, hyvinvointialueen johtaja ja lääkäri. Etähoidon osuus muutamilla hyvinvointialueilla on jo 50-60%. Jollakin alueella oli ollut konsulttifirma kokeilemassa etähoitoa. Tulokset olivat huonoja. Kokeilut pitää tehdä oman henkilökunnan voimin ja johdolla. Ainoastaan mukana oleva lääkärien edustaja oli huolissaan perusterveydenhoidossa hoidon jatkuvuudesta ja hänen mukaansa siihen paras ratkaisu on omalääkärimalli. Ihmettelen että mukana ollut hyvinvointialueen johtaja eikä THL:n edusta tuoneet omalääkärimallin tarpeellisuutta esille etähoitoa kehitettäessä. Olen itse syöpäsairas diabeetikko, joten minulla on ollut sama lääkäri yli kymmenen vuotta. Aikaisemmin kävin lääkärissä kolme kertaa vuodessa, nyt vain kerran vuodessa ja se on omalääkärimallin ansiota. Olen tyytyväinen.

Johtopäätökseni keskustelusta oli, että vähemmän politiikkoja ja enemmän tekijöitä, lääkäreitä, hoitajia palvelujen kehittämiseen. Ainoa keino etähoidon onnistumiseen ja sen lisäämiseen on omalääkärimalli. Miksi omalääkärimallin sisäänajo on niin vaikeata?

 

Miksi kansanedustaja jättää ”hukkuvan laivan”?

Vasemmisto ja keskusta olivat sorvaamassa nykyistä sote-mallia, joten he tietävät missä päätökset tehdään. Ne tehdään hyvinvointialueiden valtuustoissa, ei maan hallituksessa. Kuitenkin nyt kun ko. puolueet ovat oppositiossa ne vaativat maan hallitusta tekemään toimenpiteitä tai estämään palvelujen karsimista. Yritetään sumuttaa äänestäjiä. Ei kansalaiset ole niin tyhmiä, kaksinaamaisuus paljastuu.

Kun hyvinvointialueiden valtuustoja vaaleilla valittiin, iso osa kansanedustajaistakin oli ehdolla valtuustoon ja useimmat pääsivät. Tavoitteena oli puolueen vallan kasvattaminen ja puoluetuen lisääminen. Ei heitä näköjään kiinnostanut oikeasti sote-palvelujen kehittäminen. Nyt kun on tullut esille, että hyvinvointialueiden valtuustoissa on tehtävä palvelujen karsintaa ja puolueen kannalta huonoja päätöksiä, monet kansanedustajat ja ministerit ovat pyytäneet eroa valtuustoista, mm. Purra, Orpo, Mykkänen, Runne, Sammallahti, Rustila, Berghom, Heinonen, Juuso. Kansalaisten kannalta huonot päätökset rasittavat kansanedustajien ja ministereiden imagoa ja mahdollisuutta pärjätä seuraavissa vaaleissa. Jätetään ”hukkuva laiva” ajelehtimaan, ei kanneta vastuuta tehdyistä päätöksistä.

Ennen lähtöä valtuustoista he kuitenkin ehtivät tekemään pari tärkeää päätöstä puolueen kannalta. Nostettiin tuntuvasti kokouspalkkioita ja jaettiin puoluetukia monia miljoonia. Samat päättäjät vaativat sitten hallitukselta lisää rahaa hyvinvointialueille, kaksinaamaisuutta. Puoluepolitiikka on sotkenut ja hämärtänyt kaikki uuden soten hyvät tavoitteet. Pitää enemmän kuulla soten tekijöitä ei poliitikkoja.

 

Miksi velkarahaa riittää puoluetukiin?

Näyttää siltä vasta perustetut hyvinvointialueet ovat todellisia ”hillotolppia” puolueille ja niiden jäsenille. Hyvinvointialueiden valtuustot nostivat palkkioitaan 14 miljoonalla eurolla ja jakoivat puoluetukea lähes 3-5 miljoonaa euroa. Samaan aikaan oppositio huutaa lisää rahaa hyvinvointialueille, jotta palvelut voidaan turvata. Eikö valtuutettujen olisi pitänyt näyttää esimerkkiä näissä kulusäästötalkoissa?

Viime vuonna verorahoja jaettiin puoluetukena puolueille lähes 36 miljoonaa euroa. Kunnallista puoluetukea jaettiin viime vuonna lähes 15 miljoonaa euroa (tutkija Venhon mukaan). Eduskuntavaalien aikaan puoluetukia jaettiin lähes 30 miljoonaa euroa. Lisäksi puolueet saavat rahaa myös erilaisten eläkeläisten, liikunnan ja kulttuuriyhdistysten kautta, sillä monet yhdistykset ovat puoluesidonnaisia. Lisäksi rahaa kiertää puolueille myös erilaisten säätiöiden kautta verovapaana. Osa suurista puolueista hyödyntää vuokralaisten ahdinkoa.

Esitän että kansanedustajat ja hyvinvointialueiden valtuutetut puolittavat palkkionsa täksi ja ensi vuodeksi. Samoin puolueet puolittaisivat saamansa virallisen puoluetuen täksi ja ensi vuodeksi. Se olisi hyvä teko.

 

Suomen päivittäistavarakaupan katteet

Suomessa tutkimusten mukaan Euroopan korkeimmat päivittäistavarakaupan katteet. Nyt annetaan ymmärtää, että se johtuu siitä, että kauppa ”ryöstää” asiakkailtaan ja tuottajilta. Jätetään kertomatta myös se että, Suomessa päivittäistavarakaupan verotus on Euroopan korkeinta. Ei oteta huomioon sitä, että Suomi on harvaan asuttu maa, pitkät etäisyydet ja kalliimmat henkilöstökustannukset Keski-Eurooppaan verrattuna.

Toinen tapa tulkita tuloksia on, että kaupan hyvät katteet johtuvat Euroopan parhaista liike-ideoista, ketjujen tehokkuudesta, hyödyntämisestä. Toiminta on kustannustehokasta, logistiikka toimii, volyymit kasvavat, bonusten ansiosta asiakkaat keskittävät ostoksiaan, bonusten ansiosta päivittäistä mainontaa on voitu karsia, vähentää, työvoiman käyttö on tehokasta, uutta tekniikkaa hyödynnetään esimerkiksi rahastuksessa, tilauksissa, myynnin seurannassa, hävikin vähentämisessä. Kaupan valikoimien kotimaisuusaste on korkea ja näin kauppa välillisesti tukee lähituottajia, elintarviketeollisuutta, logistiikkayhtiöitä. Vain kannattava yritys pystyy työllistämään ja investoimaan. Suomalaisten kauppaketjujen katteet jäävät Suomeen, ulkolaisten ketjujen katteet viedään pois Suomesta. Kauppaketjujen hypermarkettien asiakasvirtaa hyödyntämät tuhannet pienyrittäjät.