Haloo toimittajat

Miksi toimittajat vaalikentillä kyselevät vain ”mistä leikkaatte”? Poliitikot vastaavat vaikutuksiltaan mitättömillä leikkauslistoillaan ja kertovat mistä eivät ainakaan leikkaa. Leikkauksista on tullut kirosana poliitikoille. Toimittajat voisivat paremmilla kysymyksillään ohjata keskustelua oikeaan suuntaan ja kuulijoita, äänestäjiä kiinnostaviin kysymyksiin ja vastauksiin. Esimerkiksi; laittakaa tärkeysjärjestykseen säästöt; koulutuksesta, maahanmuutosta, velanotosta, yritystuista, asumistuesta ja puoluetuista? Mistä byrokratiaa pitää eniten vähentää; hallinnosta, lupien myöntämisestä, verotuksesta, päällekkäisyyksistä. Mistä lisätuloja valtiolle? Paremmat toimintaedellytykset yrityksille ja investoineille Suomeen, haittaveroista, veronkorotuksista, uusista vientituotteista, pysyvistä kulusäästöistä, esim. eduskunnan ja hallituksen palkat jäädytetään seuraavan hallituskauden ajaksi. Miten hyödynnetään vihreää siirtymää ja energiaomavaraisuutta? Tukea, keppiä, porkkanaa?

Esimerkiksi sote-kustannuksista voidaan säästää, ei leikkaamalla vaan tuottamalla palvelut uudella, edullisemmalla tavalla ja hyödyntämällä yrittäjien tarjoamia palveluja. Koulusektorin tulokset ovat huonontuneet. Tuloset eivät parane vain rahoitusta lisäämällä ja toisia syyttelemällä. Tarvitaan korjaustoimenpiteitä, osa hallinnon virkamiehistä,  johtajista vaihdettava, PTS suunnitelmat korjattava, lattiatason korjaustoimet sovittava opettajien kanssa esim. kännykät pois tunnilta, myös 4 ja ehdot työkalupakkiin, opettajien kunnianpalautus.

Toimittajien pitää vaatia vastausta kysymykseen, eikä hyväksyä kysymyksen kiertämistä ja puolueohjelmien, korulauseiden toistamista.

 

Miksi Päijät-Hämeen päättäjät nukkuivat?

Liikenneministeri on todennut, että Lahden seudun päättäjät eivät olleet riittävän aktiivisia, silloin kun tämän hallituksen hallitusohjelmaa rakennettiin ja kirjattiin uusien ratahankkeiden suunnitelmia. Olen havainnut, että sitten vasta kun hallitusohjelma oli valmis, Päijät-Hämeessä, Lahdessa ja Heinolassa herättiin. Olisi siis pitänyt pontevammin vaikuttaa hallitusohjelman syntyyn ja kirjauksiin. Silloinkin kun Lahden oikorata syntyi, ei ollut tarmoa ajaa Savon oikoradan syntymistä eteenpäin, hyydyttiin ja tyydyttiin puolitiehen. Toivon mukaan näistä kokemuksista on otettu opiksi, seuraavaan hallitusohjelmaan vaikuttaminen on jo käynnissä.

Uuden, kalliin itäradan hankkeen puuhamiehet ja naiset olivat aktiivisempia ja hanke saatiin kirjattua hallitusohjelmaan. Savon radan oikaisusuunnitelmat eivät näkyneet hallitusohjelmassa, vaikka ohjelmaa tekemässä oli myös Päijät-Hämeen kansanedustajia.  Savon radan, Lahti-Heinola-Mikkeli, puolustaminen olisi ollut helppoa, koska se oli yli puolta edullisempi ja hyödyllisempi kuin itäratahanke ja se olisi voitu toteuttaa nopeammin, koska maavarauksen ja linjaukset olivat valmiina. Hanke olisi nopeuttanut kulkua Itä-Suomesta yli tunnilla etelään. Lyhyemmällä aikavälillä kannattaisi hyödyntää myös valmiita ratoja pitkin syöttöliikennettä Orimattilasta ja Heinolasta Lahteen ”Lättähatulla” tai kiskobussilla yrittäjävetoisesti.

Poliitikot puhuvat suu vaahdossa vihreästä siirtymästä, liikenteen päästöistä ja raideliikenteen kasvattamisesta ja Itä-Suomen auttamisesta, tukemisesta. Teot ja päätökset eivät vastaa puheita. Savon radan oikaisu olisi auttanut kaikkia näitä hyviä tavoitteita nopeimmin. Seuraavissa vaaleissa on mahdollista valita eduskuntaan päättäjiä, jotka taistelevat Savon radan oikaisun puolesta maaliin saakka.

Lopuksi voidaan todeta että liikennehankkeiden hyödyt eivät ole aina liiketaloudellisia vaan yhteiskunnallisia, hyödyntävät laajasti eri toimialoja ja maakuntia.

 

 

Mistä säästetään, mistä lisätuloja?

Vaalikeskusteluissa ja vaalikentillä puhutaan vain leikkauksista ja leikkauslistoista. Leikkauksilla on huono maine, puolueet nokittelevat niillä toisiaan. Haluaisin että vaalikentillä äänestäjät kyselisivät ehdokkailta ”mistä säästetään ja mistä valtiolle lisätuloja?” Seuraavassa esimerkkejä säästöistä: byrokratian purkaminen, päällekkäisyyksien purkaminen, vähemmän virkamiehiä, tuotetaan palvelut uudella edullisemmalla tavalla, hyödynnetään yrittäjien palveluja, sote-konseptin parantaminen ja kehittäminen, sote alueiden vähentäminen, sote alueilta puoluetuki pois, kansalaisten liikkumisen lisääminen, ei uusia pysyviä menoja, velanoton puolittaminen, vapaaehtoiset kulut tärkeysjärjestykseen, työnteko aina kannattavampaa kuin sos.-eduilla eläminen, teknologian hyödyntäminen, asumistukien järkevöittäminen, puoluetukien puolittaminen, elintasopakolaisten karsiminen.

 

Seuraavassa esimerkkejä lisätuloista: yrittäjien lupien sujuvoittaminen, nopeuttaminen, yrittäjien edellytysten parantaminen, matkailun vauhdittaminen, viennin kasvattaminen, vihreän siirtymän hyödyntäminen ja tukeminen, terveysvero, tupakkavero, alkoholivero, verokierron tukkiminen, tuloveron keventäminen tuo enemmän lisätuloja valtiolle, puolueiden säätiöt yms. verolle, työperäisen maahanmuuton lisääminen

 

 

Mistä ratkaisu hoitaja- ja lääkäripulaan?

Hoitaja- ja lääkäripulaa on pompoteltu monta vuotta ja puolueet syytelleet toisen toisiaan. Laki hoitajamitoituksesta on monesti merkinnyt hoitolaitosten sulkemista hoitajapulan takia. Ratkaisuiksi on useimmiten esitetty koulutuksen lisäämistä, hoitajien toimenkuvauksen vahvistamista, maahanmuuttoa ja digipalveluja. Näilläkään ratkaisuilla ei ole ongelmia selätetty. Päättäjillä ja ammattiyhdistysten pomoilla ei ole ollut riittävää näkemystä lattiatason tarpeista.

Vasta nyt on kyselty ja kuunneltu lattiatason lääkärien ja hoitajien näkemyksiä kehittämiskohteista. Lääkärit ja hoitajat ovat kertoneet päättäjille monia hyviä ratkaisuvaihtoehtoja. Miksi näitä ei ole aikaisemmin kyselty tekijöiltä? On kuultu monia keinoja, joilla lääkärien ja hoitajien työaikaa voidaan ohjata koulutusta vastaavaksi. Monessa työpaikassa lääkäri ja hoitaja ovat ”joka paikan höyliä”. Esimerkiksi ruoan jakelun, ruokailun avustamiseen, varastojen hoitoon ja tilauksiin, pyykinpesuun, siivouksiin, tietojen kirjaamiseen järjestelmään, ulkoiluttamiseen, harrastustoiminnan järjestämiseen voidaan etsiä toisenlaisen koulutuksen saaneita avustavia henkilöitä, jolloin lääkäreille ja hoitajille vapautuu työaikaa ”oikeaan työhön” johon heidät on koulutettu. Potilasjonot lyhenisivät ja työmotivaatio nousisi. Ratkaisematon ongelma on vielä alan vetovoiman ja johtamisen parantaminen. Suurissa Sote-yksiköissä johtamisen merkitys korostuu, hyvä lääkäri ei aina ole hyvä koko yksikön johtaja. Tarvitaan johtamisen ammattilaisia.

Mistä rahat liikunnan lisäämiseen?

Nyt jo itketään, että valtiolla ja kunnilla ei ole seuraavina vuosina lisärahaa liikuntaan. Pitää paikkansa, koska olemme eläneet yli varojemme. Liikunnan lisääminen on arvovalinta. Muistutan että on paljon edullista jopa ilmaista liikuntaa. Suomen metsät tarjoavat monipuolisia liikuntamahdollisuuksia ja lisäksi siellä liikkumien kesällä ja talvella parantaa ja tekee hyvää myös korvien väliin. Liike on lääkettä. Esitän että presidentti haastaa kaikki Suomen kunnat ja hyvinvointialueet liikkumaan ja kisailemaan toisiaan vastaan ja palkinnoksi kuntalaisille parempi kunto ja terveys sekä kunnalle ”liikkuva kunta” tunnus. Liikkumisen lisääminen pitää aloittaa jokaisesta perheestä, koulusta, työpaikasta, yhdistyksestä, urheiluseurasta, puolustusvoimista. Edullisia liikuntamuotoja ovat kävely, sauvakävely, hölkkä, polkujuoksu, kunto- ja asuntoportaiden kävely, uinti, hiihto, pyöräily, maastopyöräily, retkiluistelu, tanssi, voimistelu. Muita porkkanoita liikunnan lisäämiseen ovat yritysten liikuntasetelit ja kotitalousvähennys perheen liikuntakustannuksista ja lääkärin määräämät liikuntareseptit. Jokaiseen kuntaan ja hyvinvointialueelle nimetään liikuntakoordinaattori. Sovitaan että seuraavana 2-3 vuotena liikuntainvestoinnit erilaisiin halleihin, jäähalleihin ja urheilukatsomoihin jäädytetään ja rahat käytetään massaliikunnan lisäämiseen. Tähän satsatut rahat tulevat takaisin seuraavan 3-5 vuoden aikana terveempinä kuntalaisina ja vähenevinä terveydenhoitomenoina.

 

Traficomin laskelmat pessimistisiä

Traficomin laskelmat Lahti-Heinolan radan henkilöliikenteen käynnistämisestä ovat pessimistiset ja niistä heijastuu myös poliittinen ohjaus. Tutkimuksessa ei ole riittävästi huomioitu vihreää siirtymää, asutusten lisääntymistä radan varrella, vaikutuksia Lahden ja Heinolan kasvaviin asukasmääriin ja taloudelliseen toimeliaisuuteen, ihmisten asuinpaikka arvostusten muutoksia eli arvostetaan pikkukaupungin etuja, lähellä luontoa, palvelut lähellä ja sosiaalinen ilmapiiri. Kannattaa huomioida myös nykyisten ja tulevien yritysten kasvava rahtiliikenne. Suunnitelman kustannuksia kannattaa tarkastella 10 ja 20 vuoden perspektiivillä.

Kannattaa myös muistaa, että paljon enemmän yhteiskunnan tukea nyt saa maakuntien lentoliikenne, joka ei tue vihreää siirtymää. Liikenne pitää aloittaa VR:n vuoraamilla kiskobusseilla, "Lättähatulla" ja yrittäjävetoisena. Lahti-Heinolan radan henkilöliikenteen käynnistäminen vauhdittaa myös Heinola-Mikkeli ratayhteyden syntymistä. Tämä hanke kannattaa pitää esillä tulevissa vaaleissa Päijät-Hämeen kansanedustaja ehdokkaita tentatessa.

”Vesijärven Talvi” -idea

Lahti pyrkii olemaan liikunnan pääkaupunki. Lahden satama on kesällä lahtelaisten ”olohuone”. Lahdella on vielä yksi käyttämätön ässä hihassa, talvella Vesijärven jään hyödyntäminen. ”Vesijärven Talvi”. Liikunta on parasta lääkettä ja kustannussäästöä. Toimenpiteet pitää organisoida ja vastuuttaa. Nyt on ollut pari lumista talvea ja sanotaan ettei kahta ilman kolmatta eli nyt on aloitettava suunnittelemaan Vesijärvi Talvea 2023. Nämä esitetyt tapahtumat saavat talven aikana liikkeelle tuhansia ihmisiä. Nyt tarvitaan kaupungin, aluevaltuuston ja yrittäjien, yhdistysten yhteistyötä. Kokoonkutsujana kaupunki.

Perinteisten latujen tekeminen (3 km ja 10 km),1 km välein kaksipuoleiset opastaulut, myös Pikku-Veskun ympärille latu. Kaikki eivät halua eivätkä pysty hiihtämään hyppyrimäen maston mäkisiä latuja. Jääteiden (noin 4 m leveät) auraaminen (Nosturi-Lokki-Satama-Mukkulan Kartano-Messilä), jossa voi luistella, kävellä, pyöräillä, potkukelkkailua, ajella rollaattorilla, retkiluistimia   vuorattavissa Lokissa, potkukelkkavuokraus Piano Paviljonki. Napakelkat, Lokin ja Piano Paviljongin eteen, Lokilla gurling-peli. Nosturin rantasauna ja palju lämpimäksi, ranta-jääbaari auki ja avantouintimahdollisuus. Koko perheen pilkkikilpailut helmi- ja maaliskuulla, purjelautailua. Hiihtovälineiden vuokraus, tilataan netistä ja toimitetaan, noudetaan Kitetirri pyörä- vuokraamosta. Yhteistyö Vesijärvi-säätiön kanssa, esimerkiksi symboli lumihiutaleen keskelle. Yhteisiä tapahtumia helmi-maaliskuussa laskiaisena (su, ti), viikonloppuisin, ystävänpäivänä, naistenpäivänä, Salpausselän kisojen (KisaTV) ja hiihtolomaviikon aikana, kuutamohiihto, kuutamoluistelu ja jääveisto-lumiveistokisojen, jääveistokurssin järjestäminen.

Toimijoille yhteinen nettisivusto, jossa kerrotaan tapahtumat ja kellonajat, jokainen toimija päivittää omat tietonsa, tapahtumat myös kaupungin tapahtumakalenteriin. Tapahtumalle 2023 haetaan osarahoitusta Lahden ”osallistuva budjetoinnista”

Kun tehtävät jaetaan monen toimijan kesken ja jokainen hoitaa oman tonttinsa sovitun aikataulun mukaan, yhteisen tavoitteen hyväksi, saamme näkyvyyttä ja vetovoimaa, yhdessä olemme enemmän, kaikki voittaa

Tämän ehdotuksen toimitin henkilökohtaisesti Lahden liikuntatoimistoon maaliskuussa 2022. Vastausta ei ole kuulunut tähän päivään mennessä.