Heinolassa liikkumattomuuden kustannukset vuodessa 13 milj. euroa

UKK instituutin tutkimusten mukaan liikkumattomuuden kustannukset Suomessa ovat 3,2 miljardia euroa vuodessa. Heinolassa vastaava luku on 13 milj. euroa vuodessa. Mistä nämä kustannukset koostuvat? Tuloverojen menetyksestä, ikääntyneiden laitoshoidosta, työkyvyttömyyseläkkeistä, ennen aikaisista kuolemista, terveyspalveluiden käytöstä, sairauspoissaoloista, lääkkeistä ja maksetuista työttömyysturvaetuuksista. Heinolassa 76% liikkuu liian vähän ja 83% on liikaa paikallaan. Jos nämä prosenttiluvut saadaan pudotettua 50%:iin, rahaa säästyy Heinolassa noin neljä miljoonaa vuodessa

Miten tätä tietoa päättäjät voivat hyödyntää? Miten saadaan ihmiset liikkumaan? Kodeissa, kouluissa, oppilaitoksissa lisättävä liikuntaa. Kaupungin kannattaa tukea niitä yhdistyksiä ja seuroja, jotka liikuttavat massoja, järjestävät liikunnan massatapahtumia. Luisteluratoja, luistelukenttiä, hiihtolatuja, ensilumilatuja ja lenkkipolkuja kannattaa rakentaa ja ylläpitää. Kuntosaleja ja joukkuepelihalleja kannattaa tukea. Liikuntainvestoinneissa pitää painottaa kaikkien kaupunkilaisten liikuttamista ja liikuntamahdollisuuksia. Kannattaa lisätä yhteistyötä Suomen Urheiluopiston kanssa. Investointi jäähalliin ei kovin paljon liikuta heinolalaisia, siellä ihmiset istuvat katsomossa. Ensi vuoden budjetissa ja toimintasuunnitelmissa kannattaa laatia toimenpideohjelma ”Kaikki liikkuu – Liike on lääkettä”

 

Vesijärven talven hyödyntäminen

Lahden liikuntatoimen edustaja Markku Ahokas kertoo ESS 8.1.2023 ”Ei meillä ole mahdollisuutta ykskaks menne sinne eli jäälle” ”Minuun ei ole otettu mitään yhteyttä tässä asiassa. Eikä meillä ole ollut mitään ideaa tällaisesta, koska on ollut yrittäjä, joka on hoitanut sitä” Suomessa talvi ja jäät eivät tule ”ykskaks” siihen on koko syksy aikaa varautua ja budjetoida. Jos kaupungilla on liian isot koneet jäälle, niin tiedoksi että yrittäjillä on sopivia koneita jäällekin. Jos virkamiehellä ei ollut mitään ideaa, niin minä vein viime vuoden maaliskuussa liikuntatoimintoon konkreettisen kirjallisen idean toteutettavaksi Salpurin kisojen 100 vuotisjuhlavuonna. Idea toimitettiin myös Vesijärvi-säätiölle. Tämä osoittaa miten virkamiehet liikuntatoimistossa suhtautuvat kaupunkilaisten, veronmaksajien esittämiin kehittämisideoihin. Idean teemana oli ”Vesijärven talvi helmi-maaliskuussa 2023”. Ehdotus oli, että kaupunki kutsuu yhteistyökumppanit (joita oli 16) kokoon, jossa olisi sovittu pelisäännöt, työnjako ja kustannusten jako. Minulla oli palaveriin valmiina mm. käyttäjille vuokrattavat välineet, ehdotus ruokailupalveluista, ehdotus järjestettävistä kilpailuista, voitelupalvelusta, sauna ja avantouintipalveluista, napakelkan pyörittäjistä, latujen teosta ja jääradan aurauksesta jne. Kutsua palaveriin ei ole kuulunut. Eikö liikuntatoimiston tehtävänä ole edistää ja mahdollistaa kaupunkilaisten liikuntaa, muillekin kun pääkaupunkiseudun ensilumihiihtäjille? Eikö UKK instituutin tutkimustulos saa vipinää aivonystyröihin? Liikkumattomuus maksaa Lahden veronmaksajille yli 30 miljoonaa vuodessa, eikä tämän pienentäminen ole liikuntatoimiston avaintehtävä? Liike on lääke ja yhdessä olemme enemmän.

 Virkamiesten asenteet muututtava

Osa virkamiesten asenteista on muuttunut veronmaksajan kannalta parempaan suuntaan esimerkiksi katsastus, verottaja, Alkon myymälä, pienet kunnat jne. Osa virkamiehistä kuitenkin elää viime vuosisadalla, ovat yhteistyöhaluttomia ja ylimielisiä veronmaksajia ja yrittäjiä kohtaan. Esimerkiksi alkoholilain tarkastajat tulkitsevat kukin lakia eri tavalla, yrittäjää nöyryyttämällä ja ylimielisellä tavalla. Asenne ei ole yhteistyöhakuinen, vaan on määräävä, alistava. Virkamiehen tulee auttaa yhdessä yrittäjää menestymään eikä vaan vaikeuttaa yrittäjän toimintaa ja samalla huonontaa asiakaspalvelua. Näiden virkamiesten, tarkastajien kannattaisi katsoa ympärilleen ja Eu-maihin ja selvittää miten siellä tänään toimitaan. Jos Suomessa laki on väärä, sitä pitää muuttaa. Ei voi olla niin että Suomessa toinen kauppa voi rahastaa viinit yhdessä muiden ostosten kanssa ja toisessa, pienemmässä kaupassa niin ei voi tehdä. Kun olen kysynyt perusteluja, virkamies ei ole tähän päivään mennessä vastannut veronmaksajalle, hän palkkansa maksajalle. Eikö kirjeeseen vastaaminen kuulu hyviin tapoihin, varsinkin virkamiehelle?

Toinen esimerkki jäykistä virkamiehistä,” pilkunviilaajista” löytyy kirkon piiristä. Olen kotoisin Nastolan Järvisten kylältä ja Nastolan kirkko on kotikirkkoni. Siellä hautausmaalla ovat kaikki lähisukulaiseni, äiti, isä, veli, vaari, mummo jne. siellä on myös minun hautapaikkani. Nykyisin Nastola on osa Lahtea ja minä asun Lahdessa. Kirkkoherra, piispa ja arkkipiiska eivät anna minun liittyä kotiseurakuntaani. Lähetin asiasta kirjeen myös arkkipiispalle, hänkään ei vastannut kirjeeseeni vasta kun muistutin siitä uudella kirjeellä puolen vuoden kuluttua. Nyt en ihmettele miksi naispappeuden sallimisen päätös kesti näillä herroilla, virkamiehillä niin kauan ja miksi kirkosta eroaa paljon jäseniä. Heidänkin olisi syytä katsoa peiliin ja ikkunasta ulos ja todeta maailman muuttuneen. Lakeja voi tulkita myös veronmaksajan eduksi. Poikkeus vahvistaa säännön, sanottiin ennen. Pitää elää ajassa.

 

Alkoholilakia pitää muuttaa tai tulkintaa laventaa

Nykyinen alkoholilaki ja sen tulkinta vaikeutta maaseudun pientuottajien toimintaa. Virkamiesten erilaiset tulkinnat eri alueilla eriarvoistavat pienyrittäjien toimintaa. Valtion toinen ministeriö yrittää edistää ja kannustaa kotimaisia pienyrityksiä ja toinen ministeriö laittaa kapuloita rattaisiin. Sama ministeriö käy oikeutta myös EU:n käytäntöjen kanssa. Ei haluta toteuttaa EU:n alueilla yhtenäistä alkoholipolitiikkaa. Haastan ministeriöt keskustelemaan yhdessä tästä asiasta.

Sanotaan että alkoholia eli kotimaista tilaviiniä ja pienpanimoiden keskiolutta myyvien kassojen pitää tuntea alkoholilaki ja annetaan ymmärtää, että peltomarkettien kassat sen osaa mutta, ei tilaviinimyymälän kassa. Uskon että molemmat eivät myy alaikäiselle eivätkä päihtyneelle. Tämä väite ei siis pidä paikkaansa. Toinen väite on, että tilaviinimyymän kassa ei voi rahastaa samaan kassaan muita tilamyymälän tuotteita. Miksi taas peltomarketin kassa voi rahastaa samaan kassaan keskiolutta ja viiniä? Ei kai se viinin alkoholiprosentti voi olla esteenä. Nykyisten kassakoneiden kyly lajitella myydyt tuotteet halutulla tavalla toimii molemmissa myyntipaikoissa. Tämäkin virkamiehen määräys syrjii pientuottajia ja on viranomaisen ahdas tulkinta lain kirjaismesta, käytäntö hidastaa asiakaspalvelua. Lähes kaikissa Euroopan EU-maissa tällaisia ongelmia ei ole, siksi Suomen alkoholilakia pitää muuttaa tai virkamiesten tulkintoja laventaa ja yhtenäistää. Virkamiesten tehtävänä on myös auttaa yrittäjiä lakipykälien koukeroissa, eikä laittaa kapuloita rattaille. Yhdessä olemme enemmän

 

Liikkumattomuus maksaa Lahden veronmaksajille yli 30 miljoonaa euroa vuodessa!

Sari Niinistö kirjoittaa ESS:ssa 4.12.22 että UKK Instituutin tutkimusten mukaan lahtelaisten liikkumattomuus maksaa meille veronmaksajille yli 30 miljoonaa euroa vuodessa. Ensi vuoden alusta alkaen Sote maakunnat vastaavat alueemme sote palveluista ja Lahden kaupunki vastaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä eli mm. liikunnasta. Miten kaupungin päättäjät ja virkamiehet ovat tähän tehtävään varautuneet? Miten säästetään 30 miljoonasta puolet? Mielestäni, liikuntaa on lisättävä päiväkodeissa, kouluissa, oppilaitoksissa, työpaikoilla. Liikuntaa edistävien yhdistysten ja seurojen toimintaa on tuettava ja kannustettava. Liikunnan vaikutuksesta myöhemmän iän terveyteen ja kuntoon, on kerrottava kaupunkilaisille kaikkia kanavia pitkin. Itse juoksin Cooperissa armeijassa yli 3000m ja vielä 50v  3000m. Olen nyt 78v. syöpäsairas diabeetikko ja elän hyvää elämää hyvän peruskuntoni ansiosta. Ylläpidän kuntoani päivittäisellä sauvakävelyllä. Liike on lääkettä.

Tätä taustaa vasten Lahden sataman kuntoportaat, ensilumiladut, ladut ja luistelureitit Vesijärven jäällä, maastopyöräreitit, pyörätiet, kuntopolut, kuntolaitteet, seurojen järjestämät massaliikunta tapahtumat jne. ovat investointi tulevaisuuteen. Kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämiseen kuuluu myös terveellinen ruokavalio ja kaupunki voi sitä tukea siellä missä itse järjestää ruokailua ja hyödyntämällä lähialueen lähiruokatuottajia.

 

Miksi käytetään sanaa ”leikkauksia”?

Siksi kun poliitikon haluavat pelotella äänestäjiä ja vastustajia. Mielestäni pitäisi sanoa ”muokataan, uudistetaan tapaa tuottaa tarvittavat palvelut uudella, edullisemmalla tavalla.”

Mitä toimenpiteitä tarkoitetaan:

-vähennetään byrokratiaa, kevennetään hallintoa ja vähennetään virkamiehiä

-lopetetaan turhien tilastojen, raporttien teko ja turhat kokoukset

-hyödynnetään yhteistyötä yksityisten yritysten kanssa, naapurikuntien ja sote-

 maakunnan kanssa

-hyödynnetään digipalveluja ja uutta tekniikkaa

-kannustetaan kuntalaisia huolehtimaan paremmin omasta terveydestään ja

  kunnostaan, liikunnastaan eli otetaan vastuuta omasta hyvinvoinnista

-kannustetaan lähiympäristön vapaaehtoiseen hoitoon ja ystävien auttamiseen

-pienikin voi olla kaunisti ja kannatettavaa esimerkiksi koulujen lopettamisessa

-laitetaan veronkiertäjät kuriin ja haittaveroja epäterveelliselle ruoalle

-seurataan ja puututaan tarkemmin kehitysavun valuminen ko. maan korruptioon

-porrastetaan työttömyysturvaa kannustavammaksi ja rajoitetaan asumistukea

 ruuhka Suomessa, kalleimmilla asutusalueilla, ohjataan edullisempiin asuntoihin

-puoluetuet pitää puolittaa, samoin yritystuet

Jos vain leikataan säästetään ensi vuonna, se ei ole pysyvää. Tarvitaan toimintatapojen uudistuksia, tehdään, tuotetaan tarvittavat palvelut uudella edullisemmalla tavalla

 

Miksi kaupunkien keskustat hiljenevät?

Miksi hiljenevät ? Isot marketit, kaikki saman katon alla, vetävät väkeä puoleensa, myös ilmaisilla parkkipaikoilla. Ostot helposti ja edullisesti. Keskustan asuntojen korkeat hinnat ohjaavat perheitä kaupungin laidoille edullisemmille asunnoille, lähemmäksi luontoa. Keskustojen kehittämisen tekijöitä ja puolustajia on vähän ja heillä on liian vähän vaikutusvaltaa ja resursseja, esimerkiksi keskustan kehittämisyhdistykset. Kaupunki monesti huolehtii keskustan asuntotuotannosta ja liikenteestä, mutta ei liike-elämän hyvinvoinnista ja yhteistyöstä. Keskustan yritysten yhteistyö vaatimatonta, aukioloajat kirjavia, parkkipaikkoja vähän ja kalliita, isot kaupat, tavaratalot poistuvat keskustasta, keskustan liikenne ruuhkaista, torikauppa hiljenee, vastustetaan isoja uusia muutoksia kuten Jyväskylässä aikanaan kävelykatua, nyt se on keskustan yksi vetovoimatekijöistä, jne.

Miten vipinää keskustoihin? Kaupungin, keskustan yrittäjien ja kehittämisyhdistysten vahvempi ja pitkäjänteisempi yhteistyö. Selvitetään tutkimuksella mitä kaupunkilaiset ja vierailijat haluava kaupungin keskustalta. Keskustassa säilytettävä ainakin yksi iso tavaratalo ja useampi hotelli. Lisiksi yhtenäisemmät aukioloajat, yhteiskampanjat, joissa torikin mukana, kivijalkaliikkeiden valikoimien ja palvelun kehittäminen, putiikkimaisemmaksi, persoonallisemmaksi, liikkeille tarjotaan ”Hyvä Palvelu” valmennusta, parkkimaksujen poisto tai puolittaminen arkisin klo 11-13 ja 17-20, sunnuntaisin koko päivä puoleen hintaan. Kävelykatuosuuksia lisätään harkitusti ja osa niistä katetaan, ohjataan ruokatarjontaa, ravintolatarjontaa monipuolisemmaksi. Tori on kaupungin sydän se pitää saada sykkimään virtaa keskustaan. Paikallisliikenteen reittien on tuotava kaupungin laidoilta väkeä keskustaan eli on helppo tulla. Paikalislehden sivuille, aina samalle paikalle viikoittain keskustan tapahtumakalenteri.