S-Market ketjun synty pääkaupunkiseudulla

S-Ryhmän rakennemuutos alkoi 16.6.1983 Finlandia talolla pääjohtaja Juhani Pesosen johdolla. Paikalla olivat osuuskauppojen toimitusjohtajat ja hallintoneuvostojen puheenjohtajat ja silloinen SOK:n johto. Olin paikalla Ok Kotipohjan toimitusjohtajana. S-Ryhmässä 1990 luvulla luotiin nykyiset ketjut, Prisma, S-Market, Sale/Alepa. Sitä ennen S-Marketin edeltäjiä olivat sekatavaramyymälät, hallimyymälät ja Sokos-hallit. Uusien ketjujen ”kodiksi” oli 1997 määritelty: Prisma erikoistavaralinja ja S-Market/Sale päivittäistavaralinja. Olin silloin pt-linjan markkinointijohtaja eli S-Market/Sale liikeideoiden kehittäminen tuli minun vastuulleni. S-Marketin liikeidean kehittämiseksi pidettiin kehittämistyöryhmän palaveri vähintään joka toinen kuukausi ja joka toinen kuukausi käytiin tuloksia esittelemässä maakunnissa SOK-aluekonttoreiden ja osuuskauppojen edustajille. Avainpalaute oli ”että kyllä se siellä Helsingissä toimii, mutta ei täällä meillä Kainuussa” jne. Alussa Ok Koillismaan Kuisma Niemelä (myöhemmin esimieheni ja SOK pääjohtaja) ymmärsi tavoitteet ja hän oli ainoa. joka soitteli jälkeen päin ja kyseli lisätietoja ja antoi rakentavaa palautetta. Aluksi yhteistä markkinointia saatiin aikaan Lista- tuotteilla, joita alussa oli 100 ja muutaman vuoden päästä 500. Sen jälkeen luovuttiin Listasta ja siirryttiin markkinoimaan ”Pysyvän edullista ostoskoria”. Tavoitteena oli helpottaa asiakkaan ostamista, ei päiväntarjouksia, ei ostorajoituksia, pitkät aukioloajat, asiakasomistajille lisäksi bonukset. Nämä linjaukset merkitsivät ketjuyksiköissä myös työn säästöä, ei päiväntarjous rumpaa, vähemmän hävikkiä, vähemmän päivittäisiä mainoksia jne. SOK päätti toteuttaa Lauttasaaressa täydellisen remontit amerikkalaisen konsultin toimesta. Syntyi uusi SMarket, siis ilman väliviivaa, avaus oli 1989 syksyllä ja marketpäällikkönä oli Juha Itkonen. Remontti oli kallis ja muutos iso. Kesko julkaisi lehdessään vuosittain 50 parasta ruokakauppaa Suomessa. Lauttasaaren SMarket oli ensimmäinen S-Ryhmän yksikkö. Siitä kerrottiin että ”siitä voisi vielä tulla menestyvä ruokakauppa”. Konsultit olisivat halunneet toteuttaa vielä monta muutosta SMarketiksi, mutta totesimme että oppi on saatu ja me jatkamme tästä itse eteenpäin. Tärkeimpiä oppeja oli ”Tuoreus, Laatu, Oikea hinta” teeman toistaminen myymälässä ja mainonnassa, näyttävän hevi osaston sijoittaminen kierron alkuun ja näyttävät tuoteryhmäkuvat katossa..

Seuraavassa vaiheessa perustettiin ketjujen omat ketjuohjausyksiköt, jolloin vastuut siirtyivät pois hankinnasta. S-Market ja Sale ketjuhohtajaksi tuli Risto Pyykönen. Samassa yhteydessä minä siirryin HOK:n ja SOK:n perustamaan Ässä Market Oy:n ja myöhemmin HOK Liiketoiminta Oy:n tulosryhmäpäälliköksi. Toimitusjohtajana oli Tenho Reijonen ja esimiehenäni oli Erkki Niemi. Hankinnasta vastasivat Kalevi Kiiskinen ja Markku Korhonen. S-Markettien tuotemäärä kasvoi kolmesta tuhannesta lähes kymmeneen tuhanteen. Ensin otettiin valikoimat hallintaan ja sitten laajennettiin. EU:iin siirtymisen yhteydessä laskettiin ketjun hintoja rehellisesti, tämä vahvisti ketjun hintamielikuvaa.  Myymäläremontit toteuttivat Jaakko Niemi, Kauko Kajonlinna ja Erkki Sipilä. Uudet myymäläpohjat piirrettiin yhdessä Mauno Rantalan kanssa. Aluksi selvitettiin Lauttasaaren projektin opit ja ryhdyttiin niitä toteuttamaan laajassa myymälöiden uudistusprojektissa. Toteutuksessa ja ideoinnissa oli apuna Tenho Reijosen johdolla 1984 tehty opintomatka USA:n vähittäiskaupan ketjuihin. Olin mukana opintomatkalla. Seuraavaksi uusittiin Vallila ja Hyvinkää. Kaikki silloiset yksiköt 4-5 kpl vuosittain uusittiin ja rakennettiin muutama uusikin. Kantavana teeman oli myös asiakkaiden ostosten helpottaminen ja edullisin ostoskori. Ostoskorin edullisuus tarkistettiin ostoskorivertailuissa k-kauppoihin. Meillä oli edullisempi ostoskori kuin K-kaupalla, mutta vasta parin vuoden päästä asiakkaat sen uskoivat. Ostamista helpotimme, S-Marketin automaattiovilla, leveillä käytävillä, hyvillä hintamerkinnöillä, pitkillä aukioloajoilla, tuomalla pankkiautomaatin ja postilaatikon saataville ja pihalle EKO-kierrätyspisteen. Esittelimme marketpäällikön ja tuoteryhmävastaavat kuvilla, tämä helpotti asiakaspalautteiden antoa ja motivoi ko. vastuuhenkilöitä sekä lyhensi K-kaupan etumatkaa. Keräsimme ja hyödynsimme asiakaspalautetta, myyjillä oli muistilehtiö taskussa, johon merkittiin saatu palaute, myymälän seinällä oli palautelaatikko, puhelimen ja netin kautta pystyi myös antamaan palautetta. Kaikkiin palautteisiin vastattiin. Kun kassalla oli 5 asiakasta, hälytettiin seuraava kassa auki, kun pullonpalautusautomaatti oli rikki, siitä tuli heti hälytys, kun palvelutiskillä tarvittiin lisää myyjiä, siitäkin tuli hälytys. Testasimme myös itse skannattavaa ostoskoria mm. Paloheinässä. Noin 25% halusi sitä käyttää. Valitettavasti laitetoimittaja ei pystytty uudistumiin ja kokeilua ei laajennettu. Idea tuli uudestaan 2020 luvulla käyttöön ja näyttää siltä, että se laajenee, koska se helpottaa asiakkaan ostamista, ei tarvitse tavaroita montaa kertaa nostella koriin, hihnalle ja taas kassiin. Henkilöstön työtä helpotettiin myös koordinoimalla tavarantoimittajien tuloaikoja. S-etukortin käyttöä vauhditettiin kahviautomaateilla, joista S-kortilla sai kupin kahvia ilmaiseksi. Lauttasaaren avauksen aikoina pt-kaupan markkinaosuus oli pääkaupunkiseudulla 4% ja vuosisadan lopulle se oli 16%.

Ennen remonttia pidettiin rakentajien palaveri, jossa kerrottiin, miksi remontti tehdään ja mitkä asiat siinä ovat tärkeitä, koska tavoitteena oli ostamisen helpottaminen ja tyytyväinen asiakas ja henkilökunta. Edellisenä iltana ennen avausta kutsuttiin henkilökunta ja rakentajat perheineen pienelle iltapalalle ja katsomaan mitä, ne isät ja äidit olivat saaneet aikaan olemalla töissä iltakaudet. Henkilöstöä koulutettiin ja valmennettiin. S-Marketin eko- vastaaville ja tuoteryhmävastaaville ja palvelutiskin myyjille koulutuspäivät vuosittain. Palvelutiskin myyjiä oli valmentamassa mm. ammattinäyttelijä, ekovastaaville tehtiin oma laulu ja musiikkikasetti. Tehtiin myyjille video ”Miksi Luomutuote maksaa enemmän ja miksi siitä kannattaa maksaa enemmän?”  Kun myyjä meni myymälään, viimeisessä ovessa oli peili, jossa kuva hymyhuulista ja teksti” Hyvää työpäivää”.  Oltiin edelläkävijöitä luomuvalikoimien kasvattamisessa. Yhteisissä ketjutapaamisissa hyödynnettiin ja laulettiin Juha Vainion sanoittamaa ”Ässä- laulua”, luotiin yhteishenkeä. Sanat löytyvät ”Luomupekan jäljet 1944-2014” kirjasta.

1990-luvun lopulla S-Market ketju kasvoi pääkaupunkiseudun suurimmaksi marketketjuksi. Tänään S-Market ketju on Suomen suurin marketketj

  

 

KymiRingin vaihtoehdot Lahdelle

Uskon että kun Lahti päätti lähteä mukaan KumiRingiin, tavoitteena oli saada kisojen aikana yöpymisiä, ja euroja Lahteen. Uskottiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Yhteistyön voimaan.  Hyvä niin, mutta ilmeisesti jäi arvioimatta mitä siellä mukana olo vaikuttaa ympäristöpääkaupungin, Suomen hiihtopääkaupungin ja terveysliikuntakaupungin imagoon. Valitettavasti korona hidasti ja vaikeutti radan liikkeelle lähtöä. Mitkä olisivat olleet vaihtoehtoja? Uskon että vaikka Lahti ei olisi mukana KymiRingissä Lahteen tulisi sama määrä yöpyjiä ja euroja. Yksi vaihtoehto olisi ollut nykyisten alueellisten vahvuuksien vahvistaminen. Panostamalla Suomen Urheiluopiston, Pajulahden ja Salpausselän ympäristön kehittämiseen ja vahvistamiseen. Kannattaa muistaa, että KymiRingillä on muutamia supertapahtumia vuodessa, mutta Pajulahdessa ja Vierumäellä käy väkeä jokaisena vuoden päivänä. Salpurin kisat ovat kerran vuodessa, mutta alueella on mahdollisuuksia lisätä tapahtumia kesällä ja talvella, järjestämällä Salpurin kesäkisat, rakentamalla hiihtotunnelin ympärivuotiseen käyttöön, toimii myös väestönsuojana, rakentamalla lumilautailuratoja, maastopyöräilyratoja. Siellä voisi järjestää ensimmäiset maastosähköpyörien kokoontumisajat tai SM-kisat. Sähköpyörien maantiekisat Lahti-Pajulahti-Vierumäki-Lahti reitillä vuosittain. Vesijärven satamassa voisi järjestää soudun printtikisat. ”Vesijärven Talvi” ideat olen esittänyt jo 15.3.ESS:ssa. Vaihtoehtoja olisi ollut Lahden tunnettavuuden ja imagon vahvistamiseksi. Monesti nähdään vain kauas ja aidan toiselle puolelle, ei nähdä jalkojen juuressa olevia mahdollisuuksia. Tästä huolimatta edelleen tarvitaan alueellista yhteistyötä ja markkinointia aluetalouden vahvistamiseksi.

 

                                                                                                                                                             Lahti pyrkii olemaan liikunnan pääkaupunki. Lahden satama on kesällä lahtelaisten ”olohuone”. Lahdella on vielä yksi käyttämätön ässä hihassa, talvella Vesijärven jään hyödyntäminen. ”Vesijärven Talvi”. Liikunta on parasta lääkettä ja kustannussäästöä. Toimenpiteet pitää organisoida ja vastuuttaa. Nyt on ollut pari lumista talvea ja sanotaan ettei kahta ilman kolmatta eli nyt on aloitettava suunnittelemaan Vesijärvi Talvea 2023. Nämä esitetyt tapahtumat saavat talven aikana liikkeelle tuhansia ihmisiä. Nyt tarvitaan kaupungin, aluevaltuuston ja yrittäjien, yhdistysten yhteistyötä. Kokoonkutsujana kaupunki.

-perinteisten latujen tekeminen (3 km ja 10 km),1 km välein kaksipuoleiset opastaulut, myös Pikku-Veskun ympärille latu. Kaikki eivät halua eivätkä pysty hiihtämään hyppyrimäen maston mäkisiä latuja.

-jääteiden (noin 4 m leveät) auraaminen (Nosturi-Lokki-Satama-Mukkulan Kartano-Messilä)

 jossa voi luistella, kävellä, pyöräillä, potkukelkkailua, ajella rollaattorilla, retkiluistimia   vuorattavissa Lokissa, potkukelkkavuokraus Piano Paviljonki

-napakelkat, Lokin ja Piano Paviljongin eteen, Lokilla gurling-peli

-Nosturin rantasauna ja palju lämpimäksi, ranta-jääbaari auki ja avantouintimahdollisuus

-Koko perheen pilkkikilpailut helmi- ja maaliskuulla, purjelautailua

-Hiihtovälineiden vuokraus, tilataan netistä ja toimitetaan, noudetaan Kitetirri  pyörä- vuokraamosta

-Yhteistyö Vesijärvi-säätiön kanssa, esimerkiksi symboli lumihiutaleen keskelle

-yhteisiä tapahtumia helmi-maaliskuussa laskiaisena (su, ti), viikonloppuisin, ystävänpäivänä, naistenpäivänä, Salpausselän kisojen (KisaTV) ja hiihtolomaviikon aikana, kuutamohiihto, kuutamoluistelu ja jääveisto-lumiveistokisojen, jääveistokurssin järjestäminen

Toimijoille yhteinen nettisivusto, jossa kerrotaan tapahtumat ja kellonajat, jokainen toimija päivittää omat tietonsa, tapahtumat myös kaupungin tapahtumakalenteriin

Tapahtumalle 2023 haetaan osarahoitusta Lahden ”osallistuva budjetoinnista”

Kun tehtävät jaetaan monen toimijan kesken ja jokainen hoitaa oman tonttinsa sovitun aikataulun mukaan, yhteisen tavoitteen hyväksi, saamme näkyvyyttä ja vetovoimaa, yhdessä olemme enemmän, kaikki voittaa

ps. Tämä yhteistyö voisi mahdollistaa myös kesäkautena tiiviimpää yhteistyötä toimijoiden kesken, esimerkiksi Lanun puiston ja kesäteatterin kehittäminen, kuntoportaiden rakentaminen satamasta Lanun puistoon, soutukilpailujen (Soutu Sprintti), kaupunkisuunnistuksen ja onkikilpailujen järjestäminen jne. 

Yllä "Vesijärven Talvi" merkki on luonnos, anotaan lupaa Säätiöltä

Miksi se, joka tekee eniten, saa vähiten?

Olen maanviljelijän poika, olen työskennellyt johtotehtävissä elintarviketeollisuudessa, tukkukaupassa, ketjuohjauksessa ja vähittäiskaupassa.  Monena vuotena useat maatalousministerit ovat luvanneet korjata maatalouden ahdingon syyt. Ei ole saatu mitään merkittävää aikaan. Vuosikymmenien aikana kaupan palkkiot ovat kasvaneet eniten ja työ kaupassa maataloustuotteiden osalta keventynyt. Toiseksi eniten ovat kasvaneet elintarviketeollisuuden palkkiot, vaikka tuotantoa ja logistiikkaa on rationalisoitu. Lisäksi teollisuus on saanut käyttöönsä tunnetusti puhdasta kotimaista raaka-ainetta, josta kannattaa maksaa vähän enemmän. Vähiten ovat kasvaneet tuottajien palkkiot, vaikka niiden työmäärä ei ole vähentynyt, esimerkiksi luomutuotannossa työmäärä on lisääntynyt. Lisäksi tuottajien kustannuksia ovat kasvattaneet työkoneiden, rehujen, apulantojen ja energiakustannusten rajut hinnannousut. Kauppa ja teollisuus on helposti saanut lisättyä tuotantokustannusten nousun tuotteiden hintoihin. Lisäksi kaupan ja teollisuuden neuvotteluvoima tuottajiin nähden on ylivertainen. MTK:sta ei ole ollut muuta apua kuin juhlapuheet ja valittaminen. Kotimaisen ruoan tuotantoketjussa palkkiot eivät ole jakautuneet tehdyn työmäärän ja kulujen mukaan.

Tässä minun ehdotukseni ongelmaan. Vuosittain arvioidaan tuotantokustannusten nousu tuotteittain, tuottajahintaindeksin avulla, joka mittaa tuotantopanosten hintakehitystä. Jos nousu on esimerkiksi 5 senttiä per kilo, se lisätään tuottajan voimassa olevaan tuotantosopimukseen ja jatkojalostavat ostavat ko. tuotteen seuraavan vuoden alusta alkaen 5 senttiä kalliimpana. Vuosisopimukset tehdään 3-5 vuodeksi yhteisen sopimusmallin mukaan ja hintatarkistus on vuosittain sovittuna aikana. Hintatarkistuksessa huomioidaan myös sadon, tuotannon määrä. Jotta näin tapahtuu, MTK:n on terävöitettävä toimintaansa tuottajien hyväksi ja tuotantoketjun yhteistyön hyväksi. Toimivuus varmistetaan myös lainsäädännössä. Ensimmäiseen viiden vuoden sopimukseen arvioidaan pohjaksi todelliset, sen hetken tuotantokustannukset. Tällä toimenpiteillä varmistetaan kotimaisen ruoan saatavuus ja huoltovarmuus. Suomalaiset ovat valmiit maksamaan muutaman sentin enemmän kotimaisista, puhtaista tuotteista, kun tietävät että korotus menee suoraan tuottajalle. Suomalaisesta elintarviketuotteesta pitää kehittää merkkituote. Myös maatilamatkailua ja suoraan tiloilta myyntiä pitää lisätä.

 

Vähemmistö valittajista näkyy enemmistönä medioissa

Kun synnytetään jotakin uutta, erilaista, on aivan luonnollista, että virheitäkin sattuu.  Virheistä opitaan, asiakkaiden ja henkilökunnan palautteista opitaan. Palautteiden ja tutkimusten avulla kehitetään ja parannetaan toimintaa. Harva on seppä syntyessään. Näyttää siltä, että esimerkiksi Harjun Terveys Oy:n palveluja arvostellaan osittain poliittisin perustein. Ei haluta hyväksyä, että osan palveluista tuottaa yhteinen yritys paremmin ja kustannustehokkaammin kuin perinteinen palvelujentuottaja. Toiseksi osa valittajista pelkää, että aluevaltuusto lisää palvelujen yksityistämistä. Tällä kielteisellä kirjoittelulla halutaan vaikuttaa tuleviin aluevaltuuston päätöksiin. Meidän perheellämme on vain myönteisiä kokemuksia Harjun Terveyden palveluista. Parhaillaan on menossa Suomessa vuosisadan Sote-uudistus. On varmaan, että kaikki ei mene heti maaliin. Pitää kuunnella isolla korvalla asiakkaita ja henkilökuntaa ja tehdä tarvittavia korjausliikkeitä. Kehitystä ei tapahdu ilman muutosta. Palaute on yrityksen paras ja halvin kehitysmoottori.

Toinen vastaavanlainen valituksen kohde on Hämeenmaan ja kaupungin suunnittelema Aleksin ylittävä siltasuunnitelma. Tässä hankkeessa on myös laajasti kuultu kaupunkilaisia ja he ovat voineet vaikuttaa suunnitelmiin. Ei silti haluta ymmärtää hankkeen merkitystä yrittäjälle, kaupungille ja matkailijoille. Osa valittajista vastustavat hanketta kauppapoliittisista ja poliittisista syistä. Tässäkin valittajat ovat vähemmistönä, mutta heidän äänensä kuuluu ja näkyy vahvemmin. Kaikkia päätöksiä ei voida tehdä torilla huutoäänestyksellä.

 

Sale Koli

Kehittämisidea VVR Wood Oy:lle

Viime vuosina rakennettuja, pienempiä kauppakiinteistöjä on moitittu laatikoiksi, persoonattomiksi, eivät sopeudu ympäristöönsä jne. Yksi syy ja tavoite on ollut tietysti edullisemmat rakentamiskustannukset. Parikymmentä vuotta sitten edullisia marketteja rakennettiin edullisista sikalan betonielementeistä, sarjatyö ja vakioelementit toivat edullisuutta. Poikkeuksiakin on esimerkiksi Kolin keskustassa oleva Sale-kiinteistö ei ole normaali laatikko, se sopeutuu hyvin ympäristöönsä. Samoin Lähiruokatori Heila Heinolassa.

Puukerrostalojen ja puukoulujen rakentaminen on kiihtynyt. Miksei tätä kehitystä voisi hyödyntää myös pienempien myymäläkiinteistöjen rakentamiseen (K-Market, Sale, Alepa, Lidl). Suunnitellaan myymäläkiinteistö niin että siinä hyödynnetään valmiita koulujen puuelementtejä. Ulkoilme suunnitellaan yhdessä ketjujohdon kanssa ketjun tavoitteita tukevaksi ja ympäristöönsä sopivaksi. Pohjia voisi olla kahden kokoisia, suurempi kokoa Sale Vierumäki ja pienempi kokoa Sale Jyränkö. Ulkoilmeen mallia voisi ottaa vaikka Heinolan Heilasta, kaupan edessä pääoven vieressä katos, joka voisi olla Salen minitori, jossa alueen tuottajat esittelisivät ja myisivät tuotteitaan. Tämän päivän rakentamisessa on tietysti huomioitava energiansäästöasiat, maalämmön ja aurinkolämmön hyödyntäminen. VVR Wood Oy tarjoaa tilaajilleen myös kokonaistoimituksia, suunnittelusta asennukseen. Ensimmäinen myymälä nousee Lidlille Riihimäkeen, malli kehitetty Ruotsissa.

Joku kauppaketju voisi jopa ottaa tästä kilpailuvaltin, jolla erottautuu kilpailijoistaan, puurakentamisen, persoonallisen ulkoilmeen, energiansäästöratkaisujen ja hiilineutraalilaskelmien avulla. Puurakennukset toimivat pitkäaikaisina hiilivarastoina. Ensimmäinen hyvä kohde olisi tulossa oleva Prisma Heinolassa. Ulkomuoto ei saisi olla laatikkomainen, sen pitää sopia ympäristöönsä ja erottautua edukseen. Katolle pitää saada aurinkopaneelit ja "ruokintapelto" perhosille ja sieltä livekuvaa myymälään, jossa luonnonsuojelijat ihailevat kuinka hyvin perhoset ja Prisma elävät sovussa. Edelläkävijä muistetaan.

Lidl Riihimäki

Heila, Heinola

Miksi Heinolan uudet koulut ovat ulkona vihreästä siirtymästä?

Onnittelut VVR Woodille puurakentamisen kehittämisestä ja anteeksi että Heinolan päättäjät eivät ole sitä aikanaan arvostaneet. Vasta kun muut kunnat Espoo, Lahti, Tuusula, Tampere ja Lappeenranta ovat heinolalaisten osaamista hyödyntämässä, Heinolankin päättäjät heräävät. Mäkilä selittää, että silloin kun Heinolan uusien koulujen rakentamispäätökset tehtiin, ei ollut hiilijalanjälkilaskelmia eikä samanlaisia kilpailuvaltteja kuin nykyään. Väitän että hiilijalanjälkilaskelmat olivat olemassa, mutta silloin ne eivät olleet pakollisia, nyt ovat. Varsinkin Vierumäen puukerrostalon rakentamisen jälkeen monta kertaa valtuustossa toivottiin uusien koulujen puurakentamista ja puurakentamisen koulutuskeskusta Heinolaan. Aina vastaus teknisen toimen johtajalta oli, että betonirakentaminen on edullisempaa. Verrattiin vain tarjouksen hintaa ei osattu laskea kokonaisedullisuutta. Mitä kaupungin verotuloihin olisi merkinnyt, jos koulut olisi rakennettu yksin heinolalaisten voimin? Mitä se olisi merkinnyt Heinolan imagolle? Mitä se olisi merkinnyt alan yrittäjille? Ei ollut tarjouspyyntöosaamista, kuten nyt esimerkiksi Espoolla. Lisäksi Heinolassa päätöksentekijöillä oli vahva linkki betonirakentajiin. Ei kunnioitettu valtuuston toivomusaloitteita eikä ollut näköalaa tulevaisuuteen. Nyt vihreä siirtymä vahvistaa puurakentamisen kysyntää ja kilpailukykyä. Lohdutukseksi voisi todeta, että harva on seppä omalla maallaan. Kannukset ja tuki pitää hake muualta. Tässä on paljon samoja elementtejä kuin kotimaisen Luomu-tuotannon kehittämisessä, onneksi molemmat, puurakentaminen ja Luomu, porskuttavat nyt eteenpäin myötätuulessa.