Kyllä Sote jossakin toimii hyvinkin

Sotesta annetaan uutisissa ja lehtikirjoituksissa liian negatiivinen kuva. Viikoittain toistetaan samoja ongelmia; pitkät jonot, rahat ei riitä, työvoimapula, vanhusten laitos- ja kotihoito ei toimi, sairaaloita lopetetaan jne. Pitää esittää myös ratkaisuja. Itse olen syöpäsairas diabeetikko kohta kasikymppinen ja olen tyytyväinen saamaani palveluun Heinolassa ja nyt Helsingin Kalasatamassa. Tämä on merkinnyt sitä että, hoidan hyvin omahoitoni esimerkiksi diabeteksen osalta, huolehdin terveellisestä ruokavaliosta ja riittävästä liikunnasta, seuraan aktiivisesti omaa tilaani ja reagoin heti muutoksiin eli olen yhteydessä sote-keskukseen. Meidän on otettava itse vastuuta terveydestämme. Kun minulla on ykköstyypin diabetes, minulla on myös ”omalääkäri” ja se on yksi merkittävä syy myönteisiin kokemuksiini. Siksi toivon, että omalääkärimalli otetaan heti käyttöön kaikilla hyvinvointialueilla, koska se mahdollistaa myös digipalvelujen ja tekoälyn laajemman käytön. Tiedän että monella hyvinvointialueella on jo hyviä, toimivia käytäntöjä ongelmien poistamiseksi, niitä pitää tuoda yhtä voimakkaasti esille julkisuuteen kuin ongelmiakin.

Toinen kehittämisen kohde on monituottajamallin hyödyntäminen eli työterveyshuolto, julkinen sektori ja yksityinen sektori. Yhteistyön kehittämiseen ei saa tulla poliitikot sekoilemaan, siinä pitää olla alan asiantuntijoita ja tekijöitä. Kun hyödynnämme uutta tekniikkaa, uusia tapoja hoitaa ongelmia, hyödynnetään tasapuolisesti monituottajamallia, niin meillä henkilökunta riittää paremmin, yhdessä olemme enemmän. Kaadetaan olemattomat raja-aidat julkisen ja yksityisen soten väliltä ja tehdään rakentavaa yhteistyötä.

Kolmas kehittämisen kohde on hallinnon keventäminen ja byrokratian vähentäminen. Hyvinvointialueita yhdistettävä, hallintoon enemmän tekijöitä ja asiantuntijoita kuin poliitikkoja. Perustettava ministeriön alaisuuteen monitoimimallille yhteistyöelin, jossa kaikki kolme toimijaa ovat edustettuina. Yhteistyö on voimaa.

 

Miksi Helsingin keskusta tyhjenee?

Helsingin kuten monen muunkin kaupungin keskusta tyhjenee. Se on osaksi seurausta virkamiesten ja poliitikkojen menneiden vuosien päätöksistä. Kaupunkien laitamille on annettu rakentaa ”Peltomarketteja”, autotavarataloja. Jätettiin keskustan kehittäminen tekemättä. Keskustaan autolla tuloa on vaikeutettu ja tehty pysäköintiä kalliimmaksi, keskustan liiketilojen vuokrat ovat karanneet käsistä, ja tästä on seurannut, että esimerkiksi ravintolapalveluiden hinnat ovat Euroopan korkeimpia. Keskustan asuntojen vuokrat ja hinnat ovat pilvissä. Tampere on havahtunut ajoissa keskustan kehittämiseen ja tulokset näkyvät.

Nyt päättäjät kertovat, että keskustan elinvoimaa ja saavutettavuutta on parannettava. Hyvä tavoite, mutta miten se tehdään? Helsingin keskustan kehittäminen on poukkoilevaa ei pitkäjänteistä, määrätietoista. On Esplanadin kokeiluja. liikenneväylien kaventamisia, viheristutuksia, kävelykatuja jne. Keskustaan tulo autolla pitää saada Kehä kolmoselta paria väylää pitkin jouhevaksi keskustan parkkitaloon. Parkkitaloista hyvät kevyen liikenteen väylät ja kävelykadut syvälle keskustaan. Keskustan kauppatoreista ja kauppahalleista pitää tehdä keskustan vetonauloja, joiden takia tullaan keskustaan. Keskustan kivijalkakauppojen valikoimaa tulee ohjata monipuolisemmaksi, esimerkiksi kodin remontoijille ja sisustajille. Aukioloajat asiakasystävällisemmiksi. Keskustaan lisää kohtuuhintaisia asuntoja. Keskustan yrittäjien yhteistyötä vahvistettava, aktivoitava: vaikuttaminen päättäjiin, virkamiehiin, yhteiset tapahtumat, yhteismarkkinointi, aukioloajat jne. Yhdessä olemme enemmän.

Pekka Rusila, 8 eri kaupungissa asunut, nyt Helsingissä toista kertaa

 

Lahden kauppahallille uusi suunta

Kyllä luomun ja lähiruoan esitaistelija on iloinen Lahden kauppahallin uutisesta. Vihdoinkin. Olen jo muutama vuosi sitten ehdottanut Heinolan Heilan konseptin soveltamista kauppahalliin. Se toimintatapa mahdollistaa useamman lähiruokayrittäjän tuotteita kauppahalliin esille ja se helpottaa asiakkaiden ostamista, ei tarvitse joka tiskillä olla kukkaronnyörit auki. Se mahdollistaa myös kannattavan yritystoiminnan. Nyt on vain saatava riittävän kattava valikoima, joka tulevia asiakkaita kiinnostaa. Aluksi saatava vähintään yli sadan lähialueen lähiruokayrittäjän tuotteita esille.

Kauppahalli-Tori yhteistyöllä on mahdollista saada vetovoimainen kaksikko keskustaan. Paikoitusongelmien ratkaisu on ensiarvoisen tärkeä menestymiselle. Näen että markkinointia ja tiedottamista on syytä tehdä yhdessä kauppahalli ja tori. Menestymiselle tärkeää on myös aukioloajat torin kanssa, ne pitää olla asiakasystävälliset paikallisille ja matkaileville asiakkaille. Heila-konsepti mahdollistaa ne. Hallissa toimivien kahvila-ravintolayrittäjien pitäisi käyttää hallissa myynnissä olevia raaka-aineita, joka olisi heille kilpailuetu. Yhdessä olemme enemmän. Kauppahalli-Torille yhteiset nettisivut ja livekamerakuvaa päivittäin torilta ja hallista. Hallin torinpuoleisten portaiden viereen myyntipaikat hallin tavarantoimittajille uutuuksien esittelyä varren kesällä. Kauppahallin sisäänkäynti vetävämmäksi.

 

Lääkkeitä ruokakaupasta?

Viinivalikoiman laajentuminen ruokakauppoihin on taas käynnistänyt keskustelun käsikauppalääkkeiden eli itsehoitolääkkeiden siirtämisestä ruokakauppoihin, ei siis reseptilääkkeitä. Mitä myönteistä siitä seuraisi? Parantaisi pienten myymälöiden kannattavuutta ja asiakasmääriä ja palvelua syrjäseuduilla. Edullisempia itsehoitolääkkeitä asiakkaille. Yksi kauppareissu monta palvelua. Tämä edellyttää, että kauppa valmentaa lääkevastaavan, jolla farmaseutin koulutus. Sen lisäksi voidaan velvoittaa valtakunnallinen ketju järjestämään puhelin/nettineuvontaa josta, ruokakaupan asiakas voi saada asiantuntevan proviisorin lääkeneuvontaa. Lääkkeiden siirto kauppaan pitää tehdä asteittain, yleisimmät, myydyimmät lääkkeet ensin. Kaupan kannalta ongelmallista on varkauksien ehkäisy, koska pieni lääkepaketti on helppo piilottaa vaatteisiin. Tämä ongelma on ratkaistavissa nykytekniikoilla. S-kaupoissa on jo mahdollista S-kortilla seurata asiakkaiden eri tuotteiden ostomääriä eli voidaan tunnistaa mahdolliset väärinkäytökset. Apteekit voisivat laajentaa palveluaan esimerkiksi verenpaineen mittaukseen, veren sokerin mittaukseen, painon mittaukseen, fyysisen kunnon mittaukseen, lääkkeiden oikean käytön hallinnan valmentamiseen, uusien lääkkeiden esittelyyn jne

Lähes kymmen vuotta sitten olin hankkimassa Vierumäen Sale kauppaan lääkekaappia yleisimmille itsehoitolääkkeille Heinolan keskustassa olevan apteekin kanssa. Yhteistyö on toiminut hyvin ja asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä, varsinkin Suomen Urheiluopiston asiakkaat. Tämä malli ei laske itsehoitolääkkeiden hintoja mutta saatavuus paranee.

ESS 19.7.2024 Apteekkarit heräsivät. "Se koira älähtää johon kalikka kolahtaa" Aina kun joku on puuttumassa heidän voittojensa jakoon, apteekkarien rintama tiivistyy. Ei edes keskustelua eri vaihtoehdoista sallita. Asia ei ole mustavalkoinen. Voisi keskustella yhteistyöstä kaupan kanssa ja aloittaa vaikka vain aspirinin siirrosta ja seurata vaikutuksia. Voisi keskustella saatavuuden parantamisesta ja hintojen alentamisesta.

 

Halutaan, ei haluta ulkolaisia osaajia Suomeen?

Näyttää tämän esimerkin valossa siltä, että Suomen päättäjissä ja virkamiehissä toinen käsi ei tiedä mitä toinen tekee. Puheet eivät kohtaa tekoja. Halutaan ulkolaisia maahanmuuttajia, koulutettuja osaajia, mutta toisaalta ajetaan heitä ulos maasta ihmeellisin perustein. Käsitellään kaikkia koulutettuja maahanmuuttajia saman reseptin mukaan, ihmiset ovat erilaisia, he ovat erilaisessa elämäntilanteessaan. Suomessa on puutetta eläinlääkäreistä, kun olisi tulossa Kolumbiassa koulutuksensa saanut eläinlääkäri, hänelle ei löydy Suomesta töitä. Virkamiehiltä puutuu luovuutta, löytää tapoja, jolla tarjolla olevalle Kolumbiassa, koulutetulle eläinlääkärille löytyisi Suomessa polku koulutustaan vastaavaan työhön. Tämä eläinlääkäri Eliott Murillo on Joensuulaisen Maija-Riitta Hirvosen elämäkumppani ja yrityksen yhteistyökumppani. Yritys on ME & Progreses Oy. Maija-Riitta on yrityksensä toimitusjohtaja, lisäksi hän on Mehiläisen psykoterapeutti ja aikaisempi ammatti oli lastentarhanopettaja. Heidän firmallaan on monta kehitysprojektia menossa mm. keinosiemennyspyssyn kehittäminen proto vaiheessa ja terveydenhoitoon suunniteltu vuorovaikutus ropotti protovaiheessa. Mielenkiintoiset projektit jäävät kesken, kun Eliot poistetaan tämän päivän tiedon mukaan elokuun alussa karkotuspäätöksellä Suomesta. Päätöksen on tehnyt Uudenmaan ELY-keskus. Epäilen heidän syvällistä tietämystään Joensuussa toimivasta yrityksestä ja kolumbialaisen eläinlääkärin mahdollisuuksista Suomessa. Esimerkiksi Joensuun kauppakamarin toimitusjohtaja on ollut huolissaan tällaisen asiantuntemuksen hyödyntämisestä Suomessa ja henkilön karkottamisesta Suomesta epämääräisin perustein. Lakeja voidaan aina soveltaa ja käyttää maalaisjärkeä. Tämän karkotuspäätöksen peruminen ei lisää Suomen maahanmuuttokustannuksia, se lisää verotuloja Suomen valtiolle ja Joensuun kaupungille. ”Järki hoi älä jätä”

 

Bonustarra Silmäaseman ovessa, miksi ei HOK-Elannon ravintoloiden ovessa?

Ajatuksia ja kysymyksiä S-ketjun palveluista pääkaupunkiseudulla

Viime vuosisadan loppupuoliskolla HOK:n hotelli-ravintolatoiminta teki tulosta ja ”jauhokauppa” päivittäistavarakauppa teki tappiota. Pääjohtaja Jere Lahden johdolla päivittäistavarakaupasta muodostettiin oma yhtiö, Ässä-Market Oy jonka omisti SOK ja HOK. Siitä alkoi pääkaupunkiseudun ruokakauppojen lähinnä S-Markettien kehitys. Kunnostettiin vanhoja ja rakennettiin uusia. Viilattiin ketjun liike-ideaa pääkaupunkiseudulle sopivaksi. Helpotettiin asiakkaan ostamista, automaattiovet, pitkät aukioloajat, luomu-tuotteet, hyvät hintamerkinnät, pysyvät hintaedut, bonus jne. Samalla käynnillä monta asiaa: polttoainejakelu, pankkiautomaatti, Eko-kierrätyspiste, postilaatikko jne. Viidessä vuodessa S-Market ketju oli pääkaupunkiseudun suurin.

Samoihin aikoihin Heikki Stranden käynnisti uuden liikennemyymäläkonseptin eli ABC-ketjun. Alueosuuskaupat, HOK:ta lukuun ottamatta, lähtivät vauhdilla mukaan rakentamaan uutta ketjua. Tässäkin periaatteena oli yksi pysähdys, monta palvelua; bensa, sähkö, kauppa, ruoka, auton pesu, autoilijalle tärkeät yhteistyökumppanit. Yksityisillä huoltamoilla samalla tontilla oli usein huoltamo, kauppa, ruoka ja korjaamoyrittäjä. ABC tontilla on vain yksi yrittäjä, monta palvelua ja yksi esimies, johtaja. HOK-Elanto heräsi tähän kisaan liian myöhään, hyvät liikepaikat menivät kilpailijoille. Tällä hetkellä ABC- ketju pääkaupunkiseudulla on vaatimaton ja puutteellinen, esimerkiksi ravintoloita ei löydy juuri ollenkaan. Ydinkeskustasta ei tietysti löydy enää riittävän isoa tilaa konseptin mukaiselle ABC:lle, pitää rakentaa ABC-itsepalvelua, mutta kehä kolmosen ja maakuntaan menevien valtateiden varsilta löytyy. Pitää toteuttaa koko konsepti eikä vaan osia. Johto perustelee että pääkaupunkilaiset eivät ruokaile ABC-ravintolassa. Miksi muualla Suomessa ruokailee ABC:llä, pääkaupunkilainenkin? Ettei vaan ravintolalinja ole kateellinen ABC:lle? HOK-Elannolla pitäisi olla yksi konseptinmukainen ABC liikennemyymälä jokaisen kaupungin alueella.

HOK-Elanto ruokaravintola puuttuu monesta Prismasta. Kannattaa tässäkin muista yksi pysähdys Prismassa ja monta palvelua; ruokaravintola, eko-kierrätyspiste, ABC jakelupiste, autopesula, yhteistyöyritykset, joista saa bonusta. Tässä vaaditaan syvällisempää yhteistyötä ravintolaketjun ja Prismaketjun välillä. Päätös pitää tehdä Prismaketjun ja asiaomistajan tarpeista lähtien. Esimerkiksi Herttoniemen Prismassa on kilpailijoiden ravintoloita pilvin pimein, mutta ei HOK-Elannon ruoka-kahvilaravintolaa josta saa bonusta.

Olen myös havainnut, että monet ketjuyksiköt eivät tunnusta väriä, vihreää korttia. ketjun omistajaa HOK-Elantoa. Varsinkin ravintoloista saa S-ryhmän tunnuksia etsiä suurennuslasilla, silti niitä löytämättä. Jopa osa henkilökunnasta sitä kysyttäessä ihmettelee. Ravintolalinja ei ole vielä ymmärtänyt vihreän kortin merkitystä, ylivoimaista kilpailuetua. Tässä taustalla varmasti vielä kummittelee ”jauhokaupan” vähättely. Muilla alueosuuskaupoilla ei tällaisia ongelmia ole, siellä hyödynnetään näkyvästi kilpailuetua. Kun olen asiaa ihmetellyt HOK-Elannon johtajille, vastaus on; ei sovi ravintolan liike-ideaan, tieto omistajasta selviää Raflaamosta eli netistä. Tämä ei ole ostamisen helpottamista. Asiakasomistajat haluavat kerätä bonuksia ja tietää mistä ravintoloista ja yhteistyökumppaneilta niitä saa