Omat valinnat vaikuttavat selviytymiseen

Olen nyt 80v. Sairastuin yli 20 vuotta sitten ykköstyypin diabetekseen. Ilmoitus diabeteksesta järkytti ja masensi. Mitä enemmän sain ja hankin tietoa sairaudesta, se helpotti tuskaa. Samoin vertaistuki auttoi. Ensiksi halusin Tampereelle diabeteskeskukseen viikon kurssille. Siellä opin ja ymmärsin että itse olen itseni paras diabeteshoitaja. Otin vastuun omasta hoidostani. Tiivistin yhteistyötä Heinolan diabeteshoitajan kanssa, olin aina valmis kokeiluihin ja uusiin asioihin. Laadimme yhdessä hoitosuunnitelman, jota vuosittain tarkistimme. Sain ensimmäisenä Heinolassa käyttööni uuden Libre sensorijärjestelmän. Libren ansiosta hoitotasapainoni parani ja pysyy edelleen tasaisena. Nyt on jo käytössä Libre 3+. Sairauteen kuuluvia lisäsairauksia ei ole vielä ilmennyt, paitsi vähän hiljaisempaa ”vällyn alla”

Pari vuotta diabetesdiagnoosin jälkeen minulta leikattiin syöpä ”pakoputkesta” ja se oli jo levinnyt lähialueelle. Tämä uutinen järkytti vielä enemmän kuin edellinen. Maaseudulla kun ajateltiin, että kuoleeko se tänä vai ensi vuonna. Minut leikattiin Meilahdessa Helsingissä, sain varmasti maan parasta hoitoa. Lähtiessä leikannut lääkäri kertoi, että viiden vuoden päästä, joilla on tällainen syöpä leikattu 50% on haudassa. Löimme vetoa, että minä olen siinä puolikkaassa, joka ei ole haudassa. Lääkäri sanoi, että sitten se on kiinni sinun korvienvälistäsi. Sanoin että selvä tapaus. Aloin vahvistamaan omaa tahoa selviytyä. Halusin nähdä, kun ensimmäinen lapsenlapsi menee kouluun, pääsee ripille, valmistuu ammattiin jne. Kaikki on toteutunut lapsenlapsi on 25v ja seuraavaksi odotetaan häitä ja lapsenlapsenlasta. Stressi on myrkkyä näille sairauksille, siksi jäin pois töistä, eläkkeelle, politiikasta ja kotistressiä helpotettiin. Ruokavaliota muutettiin terveellisemmäksi ja alkoholin käyttö minimiin. En tupakoi. Painonhallinta. Säännöllistä liikuntaa lisättiin. Kontrolleista pidin itse huolta, verikokeet ja tähystykset. Otin tämänkin sairauden hoitovastuun itselleni. Lääkäri kertoi että hyvä peruskuntoni on auttanut selviämään sairauksistani näin pitkälle. Liike on lääke.

Olen hyödyntänyt Heinolan, Lahden ja nyt Helsingin Sote-palveluja ja minulla ei ole kuin hyvää kerrottavana, se kuitenkin on edellyttänyt omaa aktiivisuutta, yhteydenpitoa, yhteistyötä hoitohenkilökunnan kanssa. Kun minulla on diabetes niin minulla on aina sama diabeteslääkäri eli omalääkäri. Hyödyt ovat merkittäviä sote-yksikölle ja potilaalle.

 

Ruoan pelastaja

Kannattaa katsoa Yle Areenasta ohjelma ”Ruoan pelastaja”. Siellä kerrotaan ja näytetään miten ruokahävikkiä voi pienentää. Voit liittyä alueen ”Ruokapiiriin” ja tilata sieltä ruokatarvikkeita ja noutaa ne sovitusta paikasta tuottajalta, ei ole välikäsiä, ei tule hävikkiä. Kun valitset lähiruokatori Heilan, sielläkin on vain yksi välikäsi eli Heilan pyörittäjä. Heilassa tuote voi olla hyllyllä muutaman päivän jopa viikon, hävikkiä syntyy vähän. Valitsemalla ”Supermarketin” välikäsiä on ainakin kolme ja tuote on hyllyllä muutamia päiviä tai viikkoja ja hävikkiä syntyy kaupalle ja asiakkaalle.

Toinen tie hävikkiraaka-aineiden pelastamiseksi on tehdä niistä uudenlaisia, tuotteita herkkuja. Esimerkiksi isoista punajuurista, jotka tehtaassa eivät mahdu lasipurkkeihin, tehdään kuumasavustuksen avulla rapeita leikkeleitä, leivän päälle. Video tarjoaa monia uusia liikeideoita pienyrittäjille. Ihmisiltä Ruotsissa kysyttiin mitä he syövät 20 vuoden kuluttua, vastaus oli, että vähemmän lihaa, enemmän lähiruokaa, luomua ja kausiruokaa. Helsingissä Asukasyhdistys Ankkuri tekee päivittäin lounaita hävikkiraaka-aineista ja myy lounaita edullisesti jäsenilleen ja asiakkailleen.. Uudenmaan Ruoka ry välittää alueen lähiruokaa asiakkailleen mm. Herttoniemen Prisman palvelupisteen vastapäätä olevasta myyntipisteestä, valikoima löytyy netistä.

Terveyskeskusmaksut 2027?

Terveyskeskusmaksuja peritään joko kertamaksuna tai vuosimaksuna ja esityksen mukaan ne jatkossa nousevat vuosittain, enemmän kuin palkat. Peritäänkö kertamaksu, kun yli 65 vuotias käy yksityisellä terveysasemalla? Peritäänkö kertamaksu etävastaanotolta, entä diabeteshoitajakäynniltä? Toivon että Helsinki ei tähän sekamelskaan sotkeudu, tässähän perintäkulutkin ja epäselvyyksien selvittelytkin maksavat merkittävästi, asiakkaiden kiusaamisen lisäksi. Tietysti käyntimaksujen korotukset vähentävät terveyskeskuskäyntejä, mutta ne samalla pitkittävät ja pahentavat sairauksia. Terveyskeskusten kustannuksia pitää vähentää seinistä ja hallinnosta ei ihmisten palveluista.

Terveyskeskusmaksuihin voi tietysti omalla toiminnallaan vaikuttaa. Ensiksi pitää ottaa vastuu itselleen omasta terveydestään. Se merkitsee terveellistä ruokavaliota, riittävää säännöllistä liikkumista, painonhallintaa, oman terveydentilan seuraamista ja ennakointia, ei tupakointia, alkoholinkäyttö minimiin, digitekniikan hyödyntämistä esimerkiksi sensori diabeetikoilla, yhteydenpitoa omaan hoitotiimiin, Helsingissä ”Maisan” kautta jne.

 

Kaupan keskittämisen hyödyt ja haitat

HS 16.6.2025 kirjoittaa ”S-Ryhmän ylivalta ei ole normaalia”. Muutama vuosikymmen sitten S-Ryhmä oli konkurssin portilla. Silloin K-kaupoilla oli ylivalta, oliko se normaalia? Osa K-kaupan johdossa kertoi jälkeenpäin uskoneen, että S-Osuuskaupat poistuvat kartalta. Näin ei käynyt, S-osuuskauppakenttä saneerattiin terveeksi. Rönsyt karsittiin, tappiollinen toiminta lopetettiin, sovittiin työnjaosta SOK:n ja osuuskauppojen välillä, luotiin uudet ketjut jne.

Tänään S-Ryhmän menestymisen syyt ovat asiantuntijankin mukaan hintamielikuva, bonusjärjestelmä ja valikoimat. Yksi syy on myös yritysmuoto, osuuskauppa ei osakeyhtiö. Osuuskaupan voitot eivät mene kauppiaiden taskuun, vaan ne käytetään kaupan kehittämiseen, etujen tuottamiseen asiakasomistajille ja alueen elinvoiman vahvistamiseen. Asiakkaat arvostavat  näitä ominaisuuksia ja siksi jäsenmäärä ja asiakasmäärät kasvavat. S-Ryhmän menestyminen perustuu myös osaamiseen, laajaan palvelukonseptiin sekä haluttuihin yhteistyökumppaneihin.

Asiantuntijoiden mukaan S-Ryhmä voisi luopua esimerkiksi huoltoasemista, ravintoloista, pankista ja alentaa niillä rahoilla ruoan hintaa. Se merkitsisi asiakasomistajien palvelun heikentämistä ja S-Ryhmän kilpailuvaltista luopumista. Samalla joku voisi ehdottaa, että K-kauppa luopuisi itsenäisistä kauppiaistaan ja laittaisi tilalle myymälänhoitajia. Uskon että se ei käy koska kauppiasyrittäjä on heidän yksi kilpailueduistaan.

Suomen päivittäistavarakauppaa ei voi verrata USA:n eikä Euroopan kauppaketjuihin koska meillä kaupan ympäristö on erilainen, pitkät välimatkat, harvaan asuttu maa, erilaiset sääolosuhteet.

 Tämä juttu ESS lehdessä 12.6.2025

                                                                 Tilannearvio SOTE-uudistuksesta

Sote uudistus on vuosisadan suurin uudistus. Tästä syystä ei voi olettaa, että kaikki toimii reilun vuoden jälkeen. Nykyinen oppositio oli nykyisen soten rakentajia, käynnistäjiä ja siksi olettaisi heidän ymmärtävän uudistuksen riskit ja alkuvaikeudet. Valitettavasti oppositio on ryhtynyt tekemään sotella politiikkaa. Eduskunnan kyselytuntia, kun katselee, näyttää siltä. että sotessa on nyt tämän hallituksen aikana kaikki mennyt pieleen. Opposition ainoa lääke on rahaa lisää, hoitajia lisää, lääkäreitä lisää. Nyt jo joka vuosi soteen laitetaan veronmaksajien rahoja yli miljardi joka vuosi. Jos nykymeno jatkuu, valtiolta loppuu rahat ja velkarahojen saanti vaikeutuu. Hallituksen tavoite on saada nykyrahalla pakolliset palvelut tuotettua edullisemmin, hyödyntämällä, tekoälyä, omalääkärimallia, liikkuvaa terveysautoa, etävastaanottoa, lisäämällä liikuntaa, terveellisempi ruokavalio jne. Meidän on myös itse otettava vahvempi vastuu omasta ja läheistemme terveydestä. Toivon että päättäjät kehittävät sotea yli puoluerajojen ja yli hallituskausien, tämä on meidän suomalaisten yhteinen asia. Korjataan ja kehitetään sotea yhdessä.

Minulla on henkilökohtaisia kokemuksia osasta näistä kehittämistoimenpiteistä. Olen ollut jo yli 20v syöpäsairas diabeetikko, 80v. Sairauksien alussa hyödynsin vartaistukea. Minulla on jo yli 20v ollut ”omalääkäri” eli diabeteslääkäri, aina olen päässyt lääkäriin ja diabeteshoitajalle kun on olut tarvetta. Aikaisemmin kävin omalääkärillä säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa, nyt kerran vuodessa. Yhteydenpito lääkäriin ja hoitajaan pelaa Helsingissä Maisa-järjestelmän kautta luottamuksellisesti. Olen ottanut itse vastuun omasta hoidostani. Olen muuttanut ruokavaliotani merkittävästi sairauksien aikana, alkoholinkäyttö on minimissä, en tupakoi, säännöllistä liikuntaa on lisätty. painoa on kevennetty 8kg. Ykköstyypin diabeteksen hoidossa olen hyödyntänyt sensori-tekniikka jo yli 10 vuotta. Seuraan tiiviisti omaa terveyttäni ja verikokeita, puutun heti poikkeamiin ja olen yhteydessä hoitohenkilökuntaan. Yhdessä olemme enemmän.

 

Järvisten kansakoulun entisten oppilaiden tapaaminen 7.6.2025

Järvisten kylän uusi kansakoulu rakennettiin isäntien talkoiden voimin 1951-52. Siihen asti supistettu kansakoulu toimi eri talojen tiloissa, tuvissa ja kammareissa. Koulussa oli oppilaita 12-16 vuosittain. Kunta oli laittanut säännön, jos oppilasmäärä putoaa alle 12 koulu lopetetaan. Kun minä pyrin oppikouluun Heinolaan, oppilasmäärä olisi pudonnut 12, joten minun todistukseni keskiarvoa hieman pudotettiin, enkä en päässyt oppikouluun ja koulu säilyi. Seuraavan vuonna oli tulossa uusi oppilas kouluun ja minä pääsin oppikouluun. Koulussa oli oma keittäjä ja yksi opettaja. Oppilaiden ja henkilökunnan voimin koulu kasvatti omat perunat, viinimarjat ja omenat. Oppilaita pyydettiin tuomaan tietty määrä metsämarjoja. Myös paperia kerättiin, joilla rahoilla koululle ostettiin puuttuvia tavaroita. Koulun pojat osallistuivat myös ulkovessojen tyhjennyksiin. Koulussa järjestettiin aktiivisesti juhlia kyläläisille ja vanhemmille, oli joulu- kevätjuhlat ja äitienpäiväjuhlat ja valojuhlat kun kylälle saatiin sähköt. Väki muutti kylältä pois ja lapsimäärä laski. Koulu lopetettiin 1966. Noin kahdenkymmenen vuoden ajan entiset koulun oppilaat ovat kokoontuneet joka toinen vuosi ensin jonkun oppilaan kotona ja myöhemmin Myllylammella, joka on ikään kuin kyläläisten kylätalo. Tekstin muistista kirjoitti koulun entinen oppilas, Luomupekka Pekka Rusila 80v.

Kuvassa koulun oppilaita ja opettaja Martta Rautanen 1953 ja toisessa kuvassa entiset oppilaat 7.6.2025, kuvasta puuttuu kuvaaja ja kolme poissa olevaa entistä oppilasta.

 

Onko ruoka Suomessa kallista?

Lehdistössä hehkutetaan, että Suomessa on Euroopan kalleinta ruokaa. Asiakkaat vaativat edullisempaa ruokaa, kauppa vaatii teollisuudelta edullisempaa ruokaa, teollisuus kiristää tuottajilta edullisempia raaka-aineita. Suomessa verojen osuus ruoan hinnassa on yli 40%. Ilman arvonlisäveroa ruoan hintataso on Euroopan keskitasoa jopa edullisempaa. Suomessa linja-autonkuljettajan palkasta menee tänään paljon vähemmän ruokaan kuin 50 vuotta sitten ja kotona keskimääräinen ruoan hävikki on 10-20% eli onko ruoka kallista? Ei ole.

Miksi ei vaadita laatua, makua, läpinäkyvyyttä, lisäaineettomuutta, vähemmän E-koodeja, luomutuotteita, lyhyempiä tuotantoprosesseja, kotimaisuutta, lähellä tuotettua jne? Kun käytetään kotimaisia tuotteita, moni näistä vaatimuksista toteutuu, kuntatalous hyötyy ja huoltovarmuus paranee. Jos esimerkiksi pienennetään hävikkiä 10% ja maksamme kotimaisista tuotteita 10% enemmän kuin ulkomaalaisista niin tavoitteet toteutuvat, kotimainen ruokatuotanto, lähiruoka elää.

Eräs Itä-Suomen suurtalousemäntä kertoi lähiruoasta työryhmälleen seuraavasti:

-Lähiruoka on kuin Paratiisi, yhteistyön ilo, ammattitaidon arvostus, onnellisuus

-Lähiruoka on kuin Satumaa, kodin ja mummolan maut, nautinto, viihtyminen

-Lähiruoka on kuin Taide, viimeistelty, hienostunut, esteettinen, aito makuelämys

-Lähiruoka on kuin Löytöretki, uudet maut, etniset maut, perinteet, luovuus

-Lähiruoka on kuin Rakkaus, perinteeseen, kotiseutuun, makuihin, Sinulle hyvää

-Lähiruoka on kuin Kuolemattomuus, aito ei koskaan katoa

Hyvin sanottu, motivoi henkilökuntaa.

 

Pellolta pöytään ketjun kehittäminen

Viimeisten kymmenen hallituksen maatalousministerit ovat uhonneet, että nyt laitetaan ruokaketjun pellolta pöytään katteet oikeudenmukaisiksi, tehtyyn työmäärään nähden. Oikeastaan mitään ei ole tapahtunut. Tuottajat syyttävät kauppaa rahastuksesta ja kauppa tuottajia tuotannon kehittämistoimenpiteiden vähäisyydestä. Usein keskusteluissa unohtuu, että tuottajan ja kaupan välissä on usein monen maataloustuottajan omistamat jalostuslaitokset. Myös maataloustuottajien keskusjärjestön MTK:n rooli on epäselvä ja vaatimaton. Viimeksi syytettiin kauppaa ostojen keskittämisestä valtakunnallisiksi ja maakunnallisiksi. Tosiasia on, että kauppa on kehittänyt toimintaansa kilpailukuiseksi, mutta tuottajien toimintapolitiikka on viime vuosisadalta. Tosiasia on myös se, että kauppa tarvitsee ko. tuotteiden käsittelyyn vähemmän työtunteja kuin viisikymmentä vuotta sitten, koneellistumisen myötä niin myös tuottajat ja elintarviketeollisuus. Uusien sääntöjen laatimisen ja toisten syyttämisen sijasta tarvitaan koko elintarvikeketjun yhteistyötä, ei politikointia.

Voisiko MTK:ta kehittää jäsentensä tuotantopanosten ja myynnin yhteen kokoajaksi valtakunnan tasolla ja maakuntatasolla? Tämä mahdollistaisi suuremmat tuotantopanosten keskitetyt ostot ja vahvemman aseman tuotteiden myynnissä kaupan ketjuille valtakunnassa ja maakunnissa. Määritellään mitkä tuotteet myydään valtakunnan- ja mitkä maakuntatasolla. Tässä mallissa tuottaja saisi säästöjä tuotantopanosten hankinnassa ja parempaa hintaa tuotteiden myynnistä. Kun maataloustuottajilla on omia tuotantolaitoksia, miksi ei voisi olla myös omaa kauppaketjua. Heilan lähiruokakonsepti voisi toimia jokaisessa maakunnassa, kuten nyt toimii Heinolassa ja Lahdessa. Tämä konsepti auttaisi erityisesti pienempiä tuottajia, lähituottajia saamaan tuotteensa esille paremmalla katteella, kun välikäsiä on vähemmän. Poliitikkojen rooliksi jäisi päättää kuntien ja valtion laitosten elintarvikeostokset kotimaasta ja tukea samalla huoltovarmuutta. Nyt pitää perustaa kehittämistyöryhmät liha, maito, leipä, juures-vihannes ja osanottajiksi tuottaja, jalostaja, kauppa, logistiikka ja MTK. Siitä se lähtee.

 

Heila Heinolassa ja Lahdessa

Heinolan Heila, myymälä, ravintola on rakennettu vahvalle ”kivijalalle”, se on toiminut kohta jo kaksikymmentä vuotta. Menestyminen perustuu moottoritien liikenteeseen, ABC liikennemyymälän liikenteeseen, luomu ja lähiruokaan, yli kahdensan lähialueen pientuottajien tuoteisiin ja elämyksiin. Heila on taukopaikka. Suurin osa asiakkaista on ohikulkijoita, lomalaisia, mökkiläisiä ja tämä on otettu huomioon valikoimissa, ruokalistoissa, aukioloajoissa. Merkittävä tekijä alkuajoissa oli, että tarjolla oli omistajien omaa tuotantoa; viljapossua, lihatuotteita, juomia, viiniä, sahtia, juureksia, vihanneksia, mansikoita. Myöhemmin mukaan tulivat oma leipomo, Viiniheila, Pihamaan Panimo ja verkkokauppa. Heila elää ajassa. Olen muutaman kerran vuosien aikana ehdottanut Heila-konseptin laajentamista jokaiseen maakuntaan. Heilan ”isän” mieltä lämmittää nyt Heilan tulo Lahden kauppahalliin.

Viime vuosina Lahden kauppahalli kutistui perinteisestä kauppahallista erilaisiksi ruokapaikoiksi, kala -ja lihatiskit hävisivät. Kun kuulin että kiinteistöön on tulossa iso remontti, ehdotin heti Heila-konseptin soveltamista kauppahalliin. Ehdotuksia tuli muualtakin. Hienoa että Heila-konsepti valittiin. Avaus 16.5.2025. Lahden kauppahallin Heila poikkeaa monessa kohtaa Heinolan Heilasta. Lahdessa pääosa asiakkaista on paikallisia, keskustassa ja eri kaupunginosissa asuvia, jotka tulevat keskustaan paikallisliikenteen busseilla ja omalla autolla. Kauppahallin Heila lisää keskustan vetovoimaa yhdessä torin ja torin kivijalkakauppojen kanssa. Vaatii hyvää yhteistyötä. Uskon että uusi kauppahalli kiinnostaa myös Lahdessa matkailevia vieraita. Toivon että kaupunki ei vaikeuta kehitystä parkkimaksuillaan ja paikallisliikenteen reittien muutoksilla. Kauppahallin Heilan valikoimat ja aukioloajat pitää muokata asiakaskuntaa tyydyttäväksi. Uskon että menestymisessä myymälällä on isompi merkitys kuin hallin ravintoloilla, siksi myymälätoimintaa kannattaa panostaa. Hallin ympärillä on paljon ravintolatarjontaa, mutta ei luomu -eikä lähiruokaa. Kun tämä konsepti onnistuu ja toimii, se on hyvä vihje ongelmissa oleville, kaupunkien kauppahalleille. Hyvä Heila.

 

Varoitus

Minulla on huonoja kokemuksia Espanjan terveydenhoidosta. 2023 sain Espanjan lomamatkalla sydänkohtauksen. Menimme heti suomalaiselle klinikalle, jossa olimme käyneet. Sieltä meidän ohjattiin taksilla yksityissairaalaan. Tietenkin yksityisyrittäjä ohjaa ja suosii toista yksityisyritystä. Sairaalassa hoito oli hyvää ja pallonlaajennus onnistui hyvin. Isossa sairaalassa näytti olevan vähän asiakaita. Vakuutusyhtiö lupasi korvata alkutoimenpiteet mutta ei vielä koko operaatiota. Operaation jälkeen tuli ilmoitus, että vakuutusyhtiö ei korvaa pallonlaajennusta, se oli kuulemma syntynyt jo Suomessa. Sairaalasta pois lähtiessä maksoin pyydetyn 5000 euroa ja vaakutus maksoi alkutoimenpiteistä noin 4300 euroa. Suomessa tämä toimenpide Kelan mukaan maksaa noin 5000 euroa. Sairaalasta poistuessani en saanut mitään laskua tai summaa koko toimenpiteen hinnasta. Nyt 15.4.2025 sain suomalaiselta perintätoimistolta karhun maksamattomasta laskusta, joka oli noin 21000 euroa ja jossa oli viivästyskorkoa lähes 3000 euroa. Lähetin heti yhden vastineen, se ei vaikuttanut sairaalan vaatimuksiin. Olen nyt palkannut espanjalaisen lakitoimiston hoitamaan asiaani, koska he tuntevat myös espanjalaisen lainsäädännön. Lakitoimistossa on myös suomenkielinen palvelu.

Jos Teille sattuu Espanjan reissulla jotain vastaavaa, tilaa heti ambulanssi, se vie sinut espanjalaiseen sairaalaan, jossa selviät EU sairaanhoitokortilla. Nämä sairaalat ovat paikallisten mukaan yhtä hyviä kuin yksityissairaalatkin. Kannattaa ennakolta selvittää ambulanssin tilaustapa Espanjassa, se on erilainen kuin meillä. On eri numerot julkiseen sairaalaan vievällä ambulanssilla ja yksityissairaalaan vievällä ambulanssilla. Julkisen sairaalan ambulanssin tilauksen vastaanottajat puhuvat pääasiassa espanjaa.

 

Mitä yhteistä toimitusjohtajalla ja päävalmentajalla?

Olen seurannut jääkiekkovalmentaja Raimo Helmisen edesottamuksia ja työuraa viimeiset vuosikymmenet. Toimitusjohtaja Erkki Niemi on monivuotinen työkaveri ja yhteistyökumppani. Onko heillä mitään yhteistä?

Ennen Raipen valintaa Saipan jääkiekkojoukkue kynsi syvällä. Konkurssi kolkutteli ovella. Raipen valinnasta Lappeenrantaa moni varmaan ajatteli, että ottivat tuon eläkeukon, kun eivät muuta saaneet. Raipe oli karismaattinen, kokenut kehäkettu. Hän laittoi heti pojat kovalle fyysisen kunnon treenauskuurille. Hän kertoi pojille visioita, tavoitteita ja mahdollisuuksia. Raipe onnistui hitsaamaan joukkueen yhteen. Pelaajat luottivat Raipeen ja Raipe luotti pelaajiin. Raipen johtamistapa on ihmisläheinen, hän sai joukkueesta vielä irti ylimääräistä raivia ja rohkeutta. Hän kommentoi menestystä lehdistölle omalla tavallaan vähäsanaisesti ”kyllä noi Saipan pojat jaksaa yllättää”. Lisäksi hän ja joukkue synnyttivät Lappeenrantaan ennen näkemättömän faniporukan. Vastustavia joukkueita pelotti tulla ”kiimaliiteriin” pelaamaan. Näillä eväillä Saipa meni finaalipeliin Kalpaa vastaan 2025. Päävalmentaja Raimo Helminen oli onnistunut.

Kun Erkki Niemi tuli 1995 osuuskaupan toimitusjohtajaksi Lahteen, siellä oli Saipaa vastaava tilanne, osuuskauppa oli huonossa hapessa, raskaasti tappiollinen. Erkillä oli paljon samaa johtamistyyliä ja kokemusta kuin Raipella, karismaattinen, ihmisläheinen tyyli. Ensiksi tietysti Erkki laati keskusliikkeen kanssa selviytymisstrategian ja tavoitteet. Erkillä oli paljon vaikeampi saada toimipaikoissa muutosta aikaan, koska hän ei ollut joka päivä silmätysten heidän kanssaan, kuten Raipe oli joukkueensa kanssa. Erkki joutui ensi motivoimaan johto-ja päällikkötason puolelleen ja sitten hyödyntämään etäjohtamista, tiedottamista ja toimipaikkakäyntejä. Erkki onnistui viestinnässään ja sai henkilökunnan puolelleen ja sen jälkeen asiakasomistajat. Noin kolmen vuoden jälkeen ne samat esimiehet ja toimihenkilöt, jotka olivat tehneet tappiota ennen Erkin tuloa, tekivät nyt voittoa ja noin viiden vuoden jälkeen Erkin johtama osuuskauppa oli joka vuosi kolmen parhaan osuuskaupan joukossa Suomessa. Kauppaneuvos, toimitusjohtaja Erkki Niemi oli onnistunut

 

 

Kolmen tason taistelut

Vaikka vaalit olivat alue-ja kuntavaalit, voidaan niiden perusteella ennustaa valtakunnassa ja tulevissa eduskuntavaaleissa tapahtuvaa kisaa. Puolueet voidaan ryhmitellä kolmeen kastiin.

Kolme suurta, noin 20 % äänistä per puolue SDP, KOK, KESK

Kolme keskikokoa, noin 10% äänistä per puolue VAS, VIHR, PS

Kolme pienpuoluetta, noin 5% äänistä per puolue RKP, KD, LIIK

Kolmesta suuresta kuka vaan voi nousta suurimmaksi eli pääministeripuolueeksi eli kolmen kopla voi muodostaa sinipuna-vihreä hallituksen SDP, KOK, KESK. Vaikka nykyisestä hallituksesta ei ole monellakaan hyviä kokemuksia, oikeistohallituksen voivat muodostaa KOK, KESK, RKP, KD. Vasemmistohallitus taas muodostuisi SDP, VAS, VIHR. Oletan, että seuraavaan hallitukseen ei haluta PS ottaa.

Uskon että sinipunavihreä voisi parhaiten ratkaista hyvinvointialueiden ongelmat ja saada Suomeen kasvua aikaan ja rauhoittaa työmarkkinat

Puheenjohtajista ainakin Purran ja Orpon jatkopestistä keskustellaan, Orpolla on valmiita haastajia, Purralla ei vielä ole. Seuraavan vuoden toimenpiteet ratkaisevat.

 

Pekan diabetes polku

Minulle diagnosoitiin 1 tyypin diabetes 1997. Vasta toinen lääkäri tunnisti sairauden. Hän sanoi ”teillä on nuoruustyypin diabetes”, nousin seisomaan ja kiitin lääkäriä, lähes 60-kymppisellä on nuoruustyypin diabetes. Ilmeinen syy sairastumiseeni on stressi ja perintötekijät, äidin siskon tytöllä oli ollut diabetes. Hankin seuraavaksi lisätietoa sairaudesta, netistä, diabeteshoitajalta ja ystäviltä, joilla tiesin olevan sama sairaus. Pyysin työpaikkalääkäriltä suositusta Tampereelle diabeteskeskukseen. Hän sanoi, että et pääse olet liian hyväkuntoinen. Lopuksi hän sanoi, että kirjoitan huonon todistukset, jos et suutu. Sain lähetteen Tampereelle viikon kurssille. Kurssi auttoi minua ymmärtämään, millainen sairaus diabetes on ja motivoi ottamaan itse vastuu omasta hoidosta. Merkittävän avun sain myös Heinolan terveyskeskuksen diabeteshoitajalta. Hänen kanssaan tehtiin vuosittain yhdessä hoitosuunnitelma ja opeteltiin hyödyntämään apuna olevaa tekniikkaa. Sain ensimmäisenä Heinolassa käyttööni Libre sensorit, joiden ansiosta hoitotasapainoni parani merkittävästi. Olen syntynyt Suomen Urheiluopistolla ja siksi olen aktiivinen liikkuja pienestä pitäen. Ennen 50v juhlia juoksin Cooper testissä 3050m. Alussa tavoitteena oli noin 10km juoksulenkki joka toinen päivä. Myöhemmällä iällä sauvakävelyä vähintään 10km joka toinen päivä. Nyt 80- vuotiaana sauvakävelymatka on lyhentynyt puoleen. Kun lunta oli talvella, hiihdettiin vastaavat matkat. Liike on lääke. Tietysti myös ruokavalioon tehtiin muutoksia ja ne lähtivät mukaan jo sieltä Tampereen kurssiviikolta. Merkittäviä jälkisairauksia ei ole ilmentynyt, ainoastaan ”vällynalla” on rauhallisempaa viime vuosina. Diabeteksen lisäksi minulta leikattiin syöpä yli kaksikymmentä vuotta sitten. Lääkärit ovat sanoneet, että hyvän peruskunnon ansiosta olen selvinnyt sairauksistani näin pitkälle. Siksi liike on lääke.

 

Säästöt vai leikkaukset vai uudella edullisemmalla tavalla tuotettu palvelu?

Eduskunnan kyselytunti 3.4. klo 16, osoitti, kuinka huonosti hallitus oli valmistautunut opposition ryöpytykseen kotihoidon leikkauksista. Hallitus kertoi, että rannekkeiden ja ruokarobottien käyttö pienentää kustannuksia. Nämähän laitteet ovat olleet käytössä jo lähes parikymmentä vuotta. Miksi ei perusteltu uusilla ratkaisuilla, lääkeautomaateilla, lääkärin ja hoitajan etävastaanotoilla, onlive kameravalvonnalla, liikettä tunnistavilla matoilla, pyörien päällä olevilla kotisairaaloilla, ikäihmisille suunnitelluilla kännyköillä jne.

Jos budjetissa halutaan säästää miljoonan toimenpiteestä 1% eli 100000 euroa ja toimitaan kuten enenekin, mutta rahaa on vähemmän, silloin se on leikkaus. Jos esimerkiksi kotihoidossa on ollut neljä käyntiä vuorokaudessa ja näiden digipalvelujen ( esim. hoitajan etävastaanotto ja liikkumisesta kertova matto) ansiosta käyntejä tarvitaankin vain kaksi vuorokaudessa, niin on saatu noin 50% säästö se ei ole leikkaus vaan uudella toimintatavalla saatu säästö. Lisäksi palvelutarpeen arvioinnista voidaan myös huomioida lähiomaisen säännölliset käynnit viikon aikana. Tämä arviointi tehdään vähintään kerran vuodessa. Jos puhutaan niin huonokuntoisesta vanhuksesta kotona että hän ei yksin pysty käymää WC:ssä, silloin tämän vanhuksen hoitopaikka on palvelutalossa 24/h.

Eduskunnan kyselytunnilla vääristellään tietoja, suurennellaan ongelmia, yleistetään asioita, vähätellään onnistumisia, yritetään kerät pisteitä omaan puolueen pussiin. Tämä on seurausta soten liiallisesta politisoitumisesta. Nämä vanhukset, joista nyt puhutaan, ovat rakentaneet meille Tämän itsenäisen Suomen, toivon että puolueet yhdessä parantaisivat heille tarjottavia palveluja. Yhdessä olemme enemmän

 

Ukraina-Venäjä rajavalvontaan ratkaisuehdotus

Miten mahdollista rauhaa valvotaan Ukrainan rintamalla? Pitkän rajan valvonta on vaikeaa. Rauhanturvajoukkojen muodostaminen ja lähettäminen tuntuu olevan mahdotonta koska luottamusta on vaikea luoda osapuolten välille.

 Ensiksi sovittu rajalinja pitää merkitä näkyvästi rauhanturvavalvojien silmien alla. Rajalinjaa valvotaan nykyaikaisin, teknisin välinein, sinne ei tarvitse joka kilometrille rauhanturvajoukkoja. Rauhansopimuksessa pitää todeta, että jos Venäjä hyökkää Ukrainan alueelle, se käynnistää heti Natoneuvottelut ja Natomaiden tuet. Jos Ukraina hyökkää Venäjän puolelle se mahdollistaa Venäjän vastahyökkäyksen ja Natomaat eivät tue mitenkään Ukrainan hyökkäystä. Ukrainan Natohakemus ei edisty, mikäli Venäjä ei uudestaan hyökkää Ukrainaan. Rajalinjalla syntyvät erimielisyydet ratkaisee puolueeton rauhanturvaajaryhmä.

 

Mitä kouluissa on tapahtunut viime vuosina?

Oppimistulokset huononevat joka vuosi, osa ei osaa kunnolla lukea ja laskea peruskoulun jälkeen, poissaolot koulutunneilta ovat lisääntyneet roimasti, huumeiden käyttö on lisääntynyt yhä nuoremmilla, mielenterveysongelmat ovat kasvaneet, liika lihavuus ja liikkumattomuus ovat huolestuttavia, kouluissa ja tunneilla oikea ”kuri ” on löystynyt, monet koululaiset eivät hyödynnä koulun tarjoamaa ruokailua vaan käyvät lähikioskilla, kaupassa ostamassa ”roskaruokaa”, joissakin kouluissa tarvitaan virkavaltaa pitämään järjestystä.

Mitä viime vuosia koulurintamalla on tehty?

Pieniä lähikouluja lopetetaan ja isoja yli tuhannen oppilaan kouluja rakennetaan. Vapaa kasvatus kotona ja koulussa on ollut voimassa. Kännykät tunneilla häiritsevät opetusta, opettajien toimivaltaa puuttua esiintyviin ongelmiin on rajoitettu, yhä pienempi osa koululaisista ei liiku aktiivisesti vapaa aikanaan eikä välitunneilla. Välitunneilla näplätään vain puhelinta ja yhteisöllisyyttä ei ole.

Itse on käynyt 50-luvulla supistetun kansakoulun ja sieltä saaduilla opeilla olen pärjännyt jo 80 vuotta. Silloin kansakoulussa ja oppikoulussa ei esiintynyt yhtään edelle kerrottuja ongelmia. Ilmeisesti politiikka on tullut liikaa kouluasioihin ja rehtoreita, opettajia on kuunneltu liian vähän kehittämistoimenpiteitä suunniteltaessa. Toivon mukaan päästään pian oikeille raiteille. Yhdessä olemme enemmän.

Tyhmää lopettaa Nastolan koulu

Suuruuden ekonomia ei toimi kouluasioissa. Itse olen selvinnyt elämästä hyvin 80 vuotta, Nastolan Järvistenkylän koulun opeilla. Silloin oli koulun lopettamisen rajana 12 oppilasta. Nyt ollaan Nastolan kirkolta lopettamassa 200 oppilaan koulu. Minun mielestäni lopettamisraja pitäisi nykyään olla 100 oppilasta. Pienemmätkin menestyy, kuten Iitissä Vuolenkosken kyläkoulu, jossa toimiva kyläkoulu vauhdittaa koko kylän kehittymistä. Tämä olisi mahdollista Nastolassakin, Lahden keskustan kainalossa. Kirkon ympäristöä pitää kehittää rakentamalla edullisia kerros -ja rivitaloja lapsiperheille luonnon keskelle, vesistönäköalalla, lähellä koulua, lähellä Lahden keskustaa. Samalla tulisi kaivattuja kokoontumistiloja lukuisille paikallisille yhdistyksille. Myös palveluasumista pitää kehittää uudenlaisilla ratkaisuilla. Nastolassa on edullisempaa asua kuin Lahden keskustassa, Nastolassa asutaan lähellä luontoa, Nastolassa pitää turvata peruspalvelut. Ymmärrän Nastolan kehittämisen ongelman, nauhamainen keskusta, mutta silti nyt kannattaa panokset keskittää kirkon ympäristön ja koulun kehittämiseen. Nastolasta pitää löytää aktiivinen, idearikas, yhteistyökykyinen ”Kylähullu” vetämään Nastolan kehittämistä yhdessä asukkaiden kanssa, Vuolenkosken mallin mukaan. Koulujen lopettamisesta on yleensä alkanut kaupunginosan, kylän alamäki, siksi koulua on tyhmää lopettaa. Pitää hankkia lapsiperheitä, maahanmuuttajia, asukkaita lisää.

 

Ikäihmisten arvostus ja hoiva heikkenee

Eduskuntakeskustelussa 25.2.2025 kaikki puolueet vannoivat vanhusten arvokkaan elämän ja hyvän hoivan nimiin. Seuraavassa puheenvuorossa edistetään eriarvoisuutta. Toinen sanoi, että ikäihmisten arvostus ja hoiva on kriisissä ja seuraava puheenvuoron pitäjä kumoaa väitteen ja sanoo että se on pelottelua, hoiva ei ole kriisissä. Syytellään toinen toisiaan vuorotellen. Miten tässä ilmapiirissä kehitetään sotea ja ikäihmisten hoivaa? Vanhuusasiavaltuutettu Päivi Topo aamu-TV:ssä kertoi, että ikäihmisten hoivassa on ongelmia monella hyvinvointialueella. On onnistumisiakin esimerkiksi Etelä-Savon hyvinvointialueella. Näitä hyviä käytäntöjä pitää monistaa. Omalääkärimalli todettiin hyväksi jo viime vuosisadan lopun kokeiluissa, miksi sitä ei heti toteuteta kaikilla alueilla, miksi vielä kokeillaan? Syy on varmaan poliittisten pisteiden keruu. Hyvinvointialueiden puolueiden ryhmärahat (monia miljoonia) pitäisi käyttää esimerkiksi alueiden vanhustenhoidon parantamiseen. Hyvinvointialueiden organisaatiota pitää keventää eli poistaa yksi päällikkötaso. Hyvinvointialueiden määrää pitää pienentää. Ikäihmisten asumisvaihtoehtoja pitää lisätä esimerkiksi perhehoitopaikoilla. Palveluja pitää lisätä kotona asuville, kotisairaanhoito, liikkuva palveluauto, uudet digipalvelut, omaishoidon parempi tuki jne. Alueille pitää antaa 1-2 vuotta lisäaikaa kattaa menneet tappiot. Yksin asuvien ikäihmisten määrä kasvaa, yksinäisyys lisääntyy. Aluevaltuustot voisivat sopia, että jokainen valtuutettu nimeää itselleen yhden alueen palvelutalon tai kotonaan yksin asuvan, jossa hän lupautuu vierailemaan vähintään kaksi kertaa vuodessa, on tämän henkilön tai palvelutalon ”kummi”. Uskon että tämän jälkeen päätöksenteko on helpompaa, kun tunnetaan olosuhteet paremmin. Yhdessä olemme enemmän.

Tosiasia on että valtion rahoja on viimeisen parin vuoden aikana mennyt miljardikaupalla Suomen turvallisuuden vahvistamiseen (armeija, Nato, Ukraina) ja ne rahat on jostakin säästettävä tai otettava velkaa lisää.

 

Siirtolapuutarhojen tulevaisuus?

Siirtolapuutarhojen juuret ovat 1700 luvun Englannissa. Suomeen ne rantautuivat 1900 luvun alussa. Ensimmäinen siirtolapuutarha perustettiin 1916 Tampereen Hatanpäähän. Siirtolapuutarhaliitto ry perustettiin 1930. ”Alussa oli – ei Jussi ja kuokka”- vaan vähävarainen kaupunkilainen, pieni maapalsta ja työkaluja. Perheet halusivat tuottaa itse ruokaa leivän jatkeeksi ja olla yhdessä perheen kanssa raittiissa ilmassa. Tänään monet siirtolapuutarhatontit ovat kuin kukkatarhoja ja viljelyn osuus on pientä. Mökit ovat kehittyneet, on saunat, sähköt, vesijohdot ja terassit. Elintason nousu näkyy myös siirtolapuutarhoissa. Myös vuokrat ja kustannukset ovat nousseet. Nyt kateelliset kaupunkilaiset väittävät, että siirtopuutarhat ovat siirtyneet rikkaille ja perimmäinen tavoite on unohtunut. Jotkut jopa ehdottavat siirtopuutarhojen lopettamista tulevien kerrostalojen tieltä.

Minun mielestäni nyt, jos koskaan pitää herätellä henkiin siirtolapuutarhan tavoitteet, osa perheen ruokatuotantoa ja yhdessäoloa. Voisi jopa synnyttää uusia siirtolapuutarhoja isojen kaupunkien ympäristöön, joissa olisi velvoite kasvattaa puhdasta, kotimaista ruokaa omaan ruokapöytään ja ylimääräiset myydä naapurille. Kaupunkiviljely on osa ruoantuotannon muutoksen trendiä. Tulevaisuudessa kaupungit vihertävät asukkaiden viljelypalstoineen, kattopuutarhoineen, hedelmäpuubulevardeineen, marjapensaspuistoineen. Siellä lapset oikeasti tietävät mistä ruoka tulee. Kun suunnitellaan uusia, isoja  asuntoalueita niissä pitäisi olla myös varaus asukkaiden kaupunkiviljelylle. Tämä on myös osa Suomen huoltovarmuutta.

 

 

Etelämanner YK:lle

Etelämanner on viidenneksi suurin maanosa eli 14 miljoonaa neliökilometriä. 1959 Antarktiksen sopimuksen mukaan se ei kuulu kenellekään valtiolle. Sopimusta tarkistetaan uudelleen 2048. Maaperässä on paljon hiiltä ja rautamalmia, mutta sen hyödyntäminen on tänään hankalaa ja kallista. Viime vuosina sieltä on löydetty monenlaisia uusia mineraaleja ja öljyä. Nämä uudet löydökset lisäävät alueen kiinnostusta erityisesti Kiinassa, Venäjällä ja Amerikassa. Jotta jatkossa vältetään ylilyönnit, valtaukset, kahakat, pitää nyt tehdä jotakin.

Ehdotan että YK ottaa tulevaisuudessa isomman vastuun alueesta. YK:hon voisi perustaa esimerkiksi Etelä-Mantereen Rahaston, joka hallinnoisi alueita tasapuolisesti. Se voisi myöntää hyödyntämislupia. Mahdollisesti hyödynnetyistä mineraaleista ja öljystä tulisi prosentit YK:lle, joka kattaisi merkittävän osan YK:N rahoituksesta eli hyödyntäisi kaikkia YK:n jäsenmaita.

 

Virkamiesten poikkeavat tulkinnat

Valtion viranomaiset syrjivät ja vaikeuttavat pienyrittäjien toimintaa, vaikka poliitikot juhlapuheissaan vannovat lähiruoan ja luomun nimeen. Kahden viranomaisen tulkinnat poikkeat toisistaan merkittävästi. Toistakymmentä vuotta sitten viranomainen hyväksyi tilaviinin myynnin samalla kassalla, johon maksetaan muutkin Lähiruokatori Heilan tuotteet. Muutama vuosi sitten tuli toinen valtion virkamies, joka vaati, että tilaviinit on rahastettava eri kassalle kuin muut tuotteet. Hän tehosti vaatimustaan paikan sulkemisella.  Tämä käytäntö hidastaa kassapalvelua ja herättää asiakkaissa ihmetystä. Oletan että tänä tekoälyn aikana voidaan yhdestä kassajärjestelmästä saada tulostettua sellaisia raportteja kuin valtion virkamies haluaa. Miksi isojen markettien kassalla voidaan nykyään jo rahastaa Alkon viinejäkin samalle kassalle? Tuoko kolmas valtion tarkasta eri väriset helmitaulut kassoille?

 

Lahden kauppahallista oikea kauppahalli

Päijät-Hämeen lähiruokatoimijoiden paras uutinen oli Heinolan Heilan mukaantulo Lahden kauppahallin uudistamiseen. Heilalla on jo parinkymmenen vuoden kokemus alalta ja menestynyt historia. Uutinen tarkoittaa alueen lähiruoka -ja luomuyrittäjille myyntimahdollisuuksien kasvamisen ja tuotteiden tunnettavuuden vahvistumisen. Lahden kaupungille tämä merkitsee keskustan vetovoiman kasvamisen, mikäli kaupunki ei sitä sössi liikennejärjestelyillään.

Heilan yrittäjille tämä uutinen merkitsee lisää töitä, suunnittelua, mahdollisuuksia. On löydettävä uudenlainen yhteistyö Lahden vilkkaan torielämän kanssa, yhteistä markkinointia, tapahtumia, nettiuutisia, aukioloaikoja jne.  Kauppahallista- torista uusi vetonaula Lahden keskustalle. Heinolan Heilassa suuri asiakasryhmä ovat moottoritiellä kulkevat ja mökeille menijät ja tulijat. Lahden kauppahallista suurin asiakasryhmä on keskustan ja lähiympäristön asukkaat, jotka tulevat omilla autoilla ja kaupungin busseilla. Uskon kun vetovoima kasvaa, asiakaita poikkeaa myös ohikulkuteiltä. Tämä on yrittäjien huomioitava tuotevalikoimissaan ja aukioajoissa. Asiakasvirran kasvu keskustaan hyödyntää myös muita keskustan kivijalkaliikkeitä, joiden kannattaa samalla skarpata toimintaansa ja aukioloaikojaan. Lahden kauppahallin ja Heilan yhteistyö mahdollistaa myös työtuntien tehokkaamman käytön, koska ruuhka-ajat ovat monesti eri aikoina. Hyvää yhteistyötä ja menestystä hankkeille.

 

Vanhusten ympärivuorokautista hoitoa vähennetään

Uutiset kertovat, että osa hyvinvointialueista suunnittelee ympärivuorokautisen hoidon vähentämistä, vaikka tarve kasvaa joka vuosi. Monet puhuvat perheen aikuisten lasten suuremmasta vastuusta omien vanhempiensa hoidossa. Ympärivuorokautinen hoito on kaikkein kalleinta, siksi sitä halutaan vähentää. Miten se on mahdollista, jätetäänkö iäkkäät vanhukset heitteille? Yksi keino on lisätä palveluja vanhusten kotiin, esimerkiksi ”kotisairaala” projekti tukee kotona asumista. Siinä lääkäri, sairaanhoitaja, hoitovälineet tulevat kotiin potilaan luokse. Tästä on jo saatu hyviä kokemuksia muutamilla hyvinvointialueilla. Omassa kodissa asumista tuetaan myös monilla uusilla tietotekniikan ja tekoälyn ratkaisuilla. Toinen vaihtoehto on perhekotien lisääminen. Tässä vaihtoehdossa vanhukset sijoitetaan perheen hoitamaan perhekotiin. Siellä voi olla 4-8 vanhusta, tiloista riippuen. Siellä hoito on kodinomaista ja osallistuvaa. Kolmatta vaihtoehtoa testattiin aikanaan jo Heinolan asuntomessuille. Siellä oli vuokra-asunnot samassa kiinteistössä perheelle ja heidän vanhemmilleen. Tuntui toimivalta vaihtoehdolta. Mihinkähän tämä kokeilu on hyytynyt? Voiko sitä herätellä uudestaan eloon? Tässä vaihtoehdossa aluksi vanhemmat voivat auttaa nuoria lastenhoidossa ja myöhemmin lapset voivat auttaa vanhempiensa hoidossa, kun asutaan vierekkäin lähellä. Tulevaisuudessa palvelutalot joissa saa myös ympärivuorokautista hoitoa ovat suurempia ja kauempana pieniltä paikkakunnilta.

 

Miksi Suomi "kyntää" syvällä?

Suomessa on Euroopan heikoin talouskasvu, miksi? On olemassa syitä, joihin emme voi itse juurikaan vaikuttaa ja on syitä, jotka johtuvat omista toimistamme. Syitä, joihin emme ole voineet vaikuttaa ovat:

-Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sen seurauksena syntynyt merkittävä apu Ukrainaan ja pakolaisvyöry Suomeen, kaupan tyrehtyminen Venäjälle, Suomen puolustuksen vahvistaminen ja liittyminen Natoon. Näiden syiden merkitys Suomen taloudelle on miljardiluokkaa vuosittain. Miksi näitä euromääriä ei esiinny opposition hallituksen arvosteluissa eikä hallituksen selityksissä?

-Toiseksi tietysti paljon esillä olleet vaikutukset; inflaatio ja korkotaso sekä vientimaittemme talousahdinko. Maksut EU:lle

Vaikuttavia tekijöitä, joihin olemme voineet vaikuttaa enemmän tai vähemmän:

-Vuosisadan suurin uudistus, SOTE. Poliitikot sotkivat soteen liikaa politiikkaa. Sote uudistus olisi pitänyt tehdä kaikkien puolueiden yhteistyönä. Valitettavasti uudistuksen hyödyt näkyvät ja tuntuvat viiveellä. Sote uudistuksessa purettiin vanhoja rakenteita, mutta uudesta sotesta tuli vieläkin liian raskas, alueita liikaa ja raskas, byrokraattinen hallinto.

-Sosiaaliturva ja lakkouudistukset aiheuttivat ylimääräisiä lakkoja ja uudistusten hyödyt näkyvät ja tuntuvat vuosien viiveellä

-Väestön ikääntymiseen emme ole osanneet riittävän hyvin varautua, emmekä syntyvyyden laskuun ja maahanmuuton hyödyntämiseen

-Ainakin viimeiset kymmenen vuotta olemme eläneet yli varojemme eli olemme ottaneet ”syömävelkaa”. Rahaa on ollut helppo jakaa ja kasvattaa menoja, tulopuolen kasvattamiseen ei ole ollut haluja, osaamista eikä uusia ideoita

 

 

 

 

Hyvinvointialueiden tilanne parempi kuin poliitikot antavat ymmärtää

Oppositiopuolueet maalaavat edelleen synkkiä pilviä hyvinvointialueiden päälle ja tulevaisuuteen. Vaaditaan lisää rahaa hyvinvointialueille. Hyvinvointialueet tarvitsevat nyt lisää aikaa uusien toimintatapojen ja tehostamissuunnitelmien käytäntöönpanoon. Ne tarvitsevat muutaman vuoden lisäaikaa alkuvuosien tappioiden kattamiseen. Monella hyvinvointialueella tulot kattavat kulut jo tänä vuonna. Esimerkiksi Uudenmaan ja Lapin hyvinvointialueilla lääkäri ja hoitajapula on merkittävästi helpottunut. Lääkäriin pääsee jo kahdessa, kolmessa viikossa. Palvelut ja hoitoon pääsy on parantunut. Myös kotisairaanhoitoon on löydetty uusia tehokkaampia tapoja. Kotisairaala tuo lääkäri ja hoitajapalvelut asiakkaan kotiin. Monella alueella omalääkäri- ja omahoitajamalli tai se sovellutus toimii hyvin. Nyt kannattaisi lehdistönkin tukea hyvinvointialueiden ammattilaisia tekemillään hyvillä käytännöillä, uutisilla. Ei kannata uskoa kaikkia oppositiopuolueiden syöttämiä ”mörköjä”. Olen syöpäsairas diabeetikko, minulla on hyviä kokemuksia pääkaupunkiseudun Kalasataman terveyspalveluista. Tyytyväisyys vaatii myös omaa aktiivisuutta. Terveellinen elämäntapa, ruokavalio ja säännöllinen luonnossa liikkuminen parantaa hyvinvointia. Meidän lasten on jatkossa otettava isompi vastuu isovanhempiemme hoidosta.

PS. näyttää siltä että oppositiopuolueiden vaalitäky "Hyvinvointialueiden haukkuminen" ei enää toimi kun suurin osa alueista on saamassa tuotot ja kulut tasapainoon tänä vuonna

 

Määräävätkö isot kaupat ruoan hinnat?

Jukka Rahko kirjoitti aiheesta 12.1.2025 HS:ssa. Isot kaupat eivät määrää kauppaketjujen hintoja. K-ryhmässä kaikkien ketjujen hintapolitiikan päättää K-kauppiaiden edustajien muodostama hallitus ja samoin S-Ryhmässä alueosuuskauppojen edustajien muodostama hallitus. Tuotteen hintaa vaikuttavat monet tekijät. Vuoden sato, sääolosuhteet, kuljetusmatkat, verotus, palkat, vuokrat ja muut kiinteistökustannukset, kilpailutilanne jne. Isoihin kauppoihin monet tuotteet tulevat suoraan tuottajilta, teollisuudesta suoraan kaupan hyllyyn. Pienille myymälöille tuotteen tulevat 1-2 varaston kautta pienemmissä erissä. Suomessa ei ole palkasta mennyt ruokaa yhtä vähän kuin nyt eli ei ruoka ole kallista palkkatasoomme verrattuna. Monessa kotitaloudessa ruokahävikki on jopa 20% eli pienentämällä hävikkiä perheen ruokakori halpenee. Monet arvotavat tänään lähileipää, lähiolutta, lähivihanneksia, lähiluomua vaikka ne ovat kalliimpia isojen teollisuuslaitosten tuottamiin tuotteisiin verrattuna. Lähikauppa K-Market, Sale, Alepa on lähellä asiakasta, säästää aikaa, siellä on henkilökohtaista palvelua, monessa posti, lääkekaappi, veikkaus, kahvipaikka jne. eikö lähikauppaa kannata arvostaa ja hyödyntää ja hyväksyä että se on vähän kalliimpaa. Kannattaa myös miettiä mitä se isossa kaupassa käynti maksaa? Vie aikaasi, auton käyttö bensa tai sähkö maksaa, lähes kaikki itsepalvelua ja jos jätät lähikaupassa käymättä se lähipalvelu voi kohta loppua.

 

Kannattaako antaa palautetta?

Kannattaa. Palaute on yrityksen kunnan ja yhdistyksen paras ja halvin kehitysmoottori. Palautetta antava asiakas on yrityksen paras asiakas. Palautteen antaminen tarkoittaa tietysti kielteistä tai myönteistä palautetta, kehittämisehdotuksia tai kiitoksia. Seuraavassa muutamia omakohtaisia esimerkkejä:

1970-80-luvulla pääkaupunkiseudun S-markettien markkinaosuus oli alle kymmenen prosenttia ja mielikuvat alhaalla. 1990-luvulla S-market ketju oli pääkaupunkiseudun suurin. Tietysti rakennettiin uusia yksiköitä ja kunnostettiin vanhoja. Merkittävässä roolissa olivat myös aktiivisesti kerätyt asiakaspalautteet. Myyjät kirjoittivat palauteet taskussaan olevaan muistivihkoon, asiakkaat antoivat palautetta myymälöissä oleviin palautelaatikoihin, puhelimen ja netin kautta. Myös henkilökunnalta kerättiin kehittämisehdotuksia aina ennen myymäläremonttia tai uuden rakentamista. Palautteista tehtiin yhdistetty kuukausiyhteenveto, jota käsiteltiin eri työryhmissä. Keväällä 2024 pyysin palautteen kautta Vääksyläisen kotileipomon sämpylöitä Herttoniemen S-Markettiin, kolmen kuukauden kuluttua tuote ilmestyi leipähyllylle. Kannattaa antaa palautetta ja kehittämisehdotuksia.

Muutimme 15.4.2024 Lahdesta Herttoniemeen. Minulle luvattiin kerrostalosta kellarivarasto. Viikkoa ennen muuttoa selvisi, että se oli luvattu kahdelle, joten jäin ilman. Lähetin kohtelusta kirjeen hallituksen puheenjohtajalle ja toimitusjohtajalle. Sain väliaikaisen varastotilan heti ja 1.1.2025 kellarivaraston. Seuraavaksi huomasin, että asunnon saunassa on hieno kiuas, mutta sen päällelaitto on työlästä katkaisimien sijoituksen johdosta, piti ryömiä lauteiden alle ennen kuin onnistui saunan lämmittäminen. Annoin palautetta, että kiuas pitää vaihtaa tai muuten korjata ongelma. Isännöitsijältä tuli kielteinen vastaus kiukaan vaihtoon, mutta ei tullut vastausta kehittämisehdotukseeni. Tein kolmen kuukauden kuluttua asiasta julkisen jutun Iltalehteen, johon yritys vastasi, että ongelma korjataan. 30.12.2024 tuli sähköfirmalta viesti, että he tulevat lähipäivinä korjaamaan ongelman. Rakentavan palautteen anto kannattaa.