Suomen
ruokaketjun, ”pellolta pöytään” muutokset ja tulokset
Tuottajien
yksikkökoko on kasvanut ja määrä vähentynyt, mutta tuotantomäärät ovat
kuitenkin kasvaneet. Tuotanto on koneellistunut ja työntekijämäärä vähentynyt.
Tuotteen yksikköhinta on laskenut. Tuottajat ovat yrittäneet vähentää välikäsiä
ja myydä tuotteitaan suoraan tilalta, RuokaRinkin kautta ja muutaman lähitorin
(esim. Heila, Lahden Kauppahalli) kautta.
Elintarviketeollisuudessakin
yksikkökoko on kasvanut ja määrä vähentynyt. Koneellistuminen on vähentänyt
työntekijämääriä. Tuotteiden keräilymatkat maaseudulta ovat pidentyneet ja
keräilyautojen koko on kasvanut. Osa teollisuudesta on maanviljelijöiden
osuuskuntien omistuksessa, kuitenkin omistajien vaikutusvalta on olematonta.
Osa leipomoista on perustanut autotavarataloihin myymäläleipomoita.
Kaupan
rakenne on muuttunut rajusti. Tukkuliikkeet ovat poistuneet ja osa kaupan
yrityksistä (E-Liike/EKA ja Tuko) lopettanut kannattamattomana. Tilalle on
tullut LIDL. Vähittäiskauppaan on syntynyt valikoimistaan eri tasoisia ketjuja,
lähikaupat, supermarketit, autotavaratalot ja halpahallit. Lähikauppojen määrä
on merkittävästi vähentynyt ja tätä yritetään korvata täysin itsepalvelulla
toimivilla kaupoilla ja netin kautta tilattavilla kotitoimituksilla.
Sääolosuhteista johtuen kauppaverkoston rakentaminen meillä on kalliimpaa kuin
muualla Euroopassa.
Ruokaketjun
jokainen lenkki on kehittänyt toimintaansa kustannustehokkaaksi, mutta ketjun
yhteistyötä ei ole kehitetty, jokainen vain huutaa poteroistaan ja syyttää
toisiaan ja valittaa että Suomessa ruoka on kallista ja kauppa on siihen syyllinen. Ruokaketun toimijoiden
tulonjakoa on kehitettävä tasapuolisemmaksi, ketjun tuotteiseen käytettyyn
panokseen, työtunteihin nähden. Uusia lakeja säätämällä tilanne ei parane.
Pitää huomioida, kuinka palkat ovat kehittyneet samassa ajassa. esimerkiksi
linja-autonkuljettaja maksoi palkastaan ruuasta ennen paljon enemmän kuin nyt.
Ruoan hinnassa verojen osuus on suurempi kuin muualla Euroopassa eli ruoan ostajat
tukevat myös hyvinvointivaltion terveydenhuoltoa ruoan veroa maksamalla. Ruoan
kotihävikkiä ( 20-25%) pienentämällä ruoka tulee halvemmaksi. Kotimainen ruoka
on puhdasta, terveellistä ja sitä ostamalla tuetaan kotiseudun kuntataloutta,
elinvoimaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti